Hyvinvointiteknologian käsitettä on vaikeaa saada mahtumaan mihinkään tiettyyn muottiin. Isossa mittakaavassa katsottuna sen piiriin kuuluvat kaikki laitteet, ratkaisut, palvelut ja sovellukset, jotka jossain määrin toimivat hyvinvointimme tukena. Myös terveys- ja hyvinvointiteknologian rajapinta on hyvin häilyvä, sillä monia terveydenhuollossa käytettäviä ratkaisuja voidaan käyttää myös hyvinvointia edistäviin tarkoituksiin, ennen kuin käyttäjä on vielä terveydenhuollon asiakasjonoissa. Yksi ajankohtainen tulokulma hyvinvointiteknologiaan ja sen kehittämiseen onkin se, että miten ratkaisuja voidaan tuoda entistä enemmän aktivoimaan, ennakoimaan ja ohjaamaan hyvinvointiamme, jotta olisimme tulevaisuudessa mahdollisimman vähän terveydenhuollon taakkana.
Hyvinvointiratkaisun matka ideasta markkinoille on pitkä
Koska hyvinvointiteknologia voi olla periaatteessa mikä tahansa fyysistä ja henkistä hyvinvointiamme tai jaksamistamme edesauttavia ratkaisuja, voi myös sen kehittämiseen osallistuvien asiantuntijoiden kirjo olla hyvin laaja. Jos pohditaan vaikka jotain hyvinvointiamme mittaavaa ja siitä tietoa antavaa sovellusta tai laitetta, liittyy sen matkalle ideasta innovaatioksi, ja vielä eteenpäin markkinoilla menestyväksi käyttäjäystävälliseksi tuotteeksi lukuisia työvaiheita ja huomioon otettavia seikkoja. Sama koskee toki kaikkia muitakin ratkaisuja. Jos halutaan paloitella ajatusta vieläkin pienemmäksi henkilötasolle, niin matkan varrelle tarvitaan hyvin paljon erilaista osaamista.
Käyttäjäkokemuksen merkitys on jatkuvasti kasvussa
Kun tarvitaan monenlaista osaamista, tarkoittaa se kolikon toiselta puolelta sitä, että hyvinvointiteknologian kehittäminen tarjoaa myös mahdollisuuden hyvin monenlaisille yrityksille ja asiantuntijoille. Kun tarjonta kasvaa ja lukuisia samankaltaisia ratkaisuja on saatavilla, keskittyy ero hyvän ja sitäkin paremman ratkaisun välillä siihen, miten käyttäjät sen kokevat. Voisikin veikata, että käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen merkityksen kasvaessa hyvinvointiteknologiaa kehittävät tulevaisuudessa entistä monialaisemmat tiimit ja organisaatiot, jotka pitävät sisällään hyvin monipuolista substanssiosaamista. Ei siis kannata kääntää selkäänsä hyvinvointiteknologian kehitykselle, vaikka sana ’teknologia’ ohjaisikin ajattelua johonkin suuntaan. Kuten sanottua, polku on pitkä ja välillä myös töyssyinen. Pomppuja ja kompastuskiviä voi kivasti tasoittaa yhteistyöllä ja hyödyntämällä eri alojen asiantuntijuutta.
LAB WellTech tarjoaa monialaista palvelua hyvinvointiteknologian kehityksen kaarelle
Tässä tullaankin itseasiassa siihen, missä LAB WellTechin todelliset vahvuudet ovat: saumattomassa monialaisuudessa. Korkeakoulu kätkee sisäänsä monen alan asiantuntemusta. LAB-ammattikorkeakoulun vahvuudet rastittavatkin monta ruutua hyvinvointiteknologian kehittämisen kaarelta. Mitäpä jos palvelun tai yksittäisen asiantuntemuksen sijaan puhuttaisiinkin enemmän yhden luukun kumppanuudesta, joka tarjoaisi tukeaan teknologian, muotoilun, kaupallistamisen sekä hyvinvoinnin ja sote-alan ymmärryksen muodossa. Samasta luukusta löytyy myös tietämystä erilaisten rahoitusten ja hankkeiden hakemiseen.
Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? No, jokainen innovaatio, yritys ja tarve ovat tietysti omanlaisiaan ja tarvitsevat yksilöllistä palvelua. Hyvä ensimmäinen askel onkin ottaa meihin matalalla kynnyksellä yhteyttä ja avata keskustelua. Katsotaan yhdessä, mitä osaamista teillä löytyy omasta takaa ja missä kaikessa voisimme olla avuksi. Kerromme mielellämme lisää siitä, mitä LAB WellTechilla on menestyksenne tueksi tarjota.
Ota yhteyttä:
Katariina Velling
katariina.velling@lab.fi
0504002545
