Torstaina 11.12. meillä oli ilo isännöidä 20 hengen norjalaisdelegaatiota, joka sisälsi kuuden eri kunnan edustajia sekä asiantuntijoita Atealta.
Ryhmä vieraili Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vieraana Lahdessa sekä kävi kampuksellamme tutustumassa LAB-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Mielenkiintoisessa ajatustenvaihdossa ja keskustelussa jaettiin näkemyksiä kotihoidon kehittämisestä ja teknologian tuomista uusista mahdollisuuksista. Yksittäisinä ajankohtaisina aiheina erityisesti tekoäly, simulaatio, metaversumi ja sensoriteknologia nousivat keskeisiksi teemoiksi.

Lämmin kiitos Atealle ja Øyvind Rustelle järjestelyistä sekä oivaltavista näkemyksistä.
Rikkaat keskustelut ja yhteistyö jatkuvat vuonna 2026.

The post Norjalaisvieraita Lahden kampuksella tutustumassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan first appeared on LAB WellTech.

Osallisuus on iso ja monitahoinen käsite

Osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämään, olla mukana yhteisön tai yhteiskunnan toiminnassa, tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL:n verkkosivustolla osallisuus määritellään neljästä tulokulmasta: yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja politiikan tasoilla.
LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Outi Jokinen on työssään päässyt mukaan moniin osallisuuden keinoja ja työkaluja kehittäviin projekteihin. Hänen mukaansa ajatukseen osallisuudesta liittyykin niin monta ulottuvuutta, että sitä on vaikea pukea kovin ytimekkääseen muotoon.

“Yksilötasolla osallisuudella tarkoitetaan kuulumista johonkin ja tunnetta siitä, että pystyy vaikuttamaan omaan elämänkulkuun ja asioihin. Laajemmassa kuvassa se on yhteisön luottamusta ja arvostusta, sekä niiden luomaa merkityksen tunnetta. Yhteiskunnan vinkkelistä osallisuus on sitä, miten mahdollisuudet ja oikeudet toteutuvat, ja toisaalta miten osallisuustyön johtamista hoidetaan yhteiskunnan tasolla, sosiaalipalveluissa ja muissa palveluissa. Osallisuutta tarkastellaan myös politiikan näkökulmasta, jolloin tarkoitetaan ihmisten osallistumista ja vaikuttamista.”

Arkiset osallisuuden kokemukset, kuten kuuluminen työyhteisöön ja harrastuksiin, tai oman lähiympäristön asioihin vaikuttaminen, voivat tuntua vähäisiltä, mutta niillä on suuri merkitys. Ne voivat osaltaan olla ehkäisemässä syvempää osattomuutta, joka kumpuaa yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista, kuten työttömyydestä, köyhyydestä tai syrjinnästä. Pienet asiat kytkeytyvät laajoihin kokonaisuuksiin: kun arki ei tarjoa mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi, saattaa se syventää kokonaisvaltaista osattomuuden tunnetta ja heikentää hyvinvointia yksilötasolla ja yhteiskunnassa.

“Osallisuus, tai samalla tavalla osattomuus, voi koskea ketä tahansa meistä ja tämä vaihtelee paljon ihmisen elämäntilanteiden mukaan. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset mielenterveyden haasteet, taloudellinen epävarmuus tai sairastumiset. Jostain syystä ei sitten löydykään enää itseltä voimavaroja osallistua sillä tavalla kuin on aiemmin osallistunut ja osattomuuden kokemus lisääntyy”, kertoo Jokinen.

Osallisuuden vaikutuksista osattomuuden seurauksiin

Osallisuudella on tunnetusti runsaasti positiivisia vaikutuksia. Osallisuuden tunne lisää hyvinvointia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja toimii motivaation lähteenä osallistumiseen sekä vaikuttamiseen. Kuulumalla johonkin tärkeäksi kokemaansa, yhteisöön tai kokonaisuuteen ihmiset tuntevat itsensä arvokkaiksi ja merkityksellisiksi.

“Ihmiset, jotka kokevat osallisuutta ovat todennäköisemmin aktiivisia, osallistuvat, järjestävät, auttavat ja tekevät yhteistyötä yhteisön vahvistamiseksi. Kaikki varmasti pystyvät visioimaan, millaisia positiivisia heijastuksia sillä on ympäröivään yhteiskuntaan. Jos ajatellaan vaikka työyhteisön kontekstissa, niin osallisuutta kokeva työntekijä on aktiivinen työyhteisön jäsen, suoriutuu työstään mallikkaammin, ja voikin paremmin työssään”, sanoo Jokinen.

Osallisuuden kääntöpuolena taas on se, että ihmiset jäävät eri tasoilla ulos osallisuuden tunteesta ja ajautuvat syrjäytymisen sekä epäluottamuksen kokemuksiin. Se voi ilmetä passiivisuutena ja vetäytymisenä yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Laajemmassa mittakaavassa tämä heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja voi osaltaan lisätä yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

“Kaiken keskiössä on tietysti yksilö ja jokaisen ihmisen hyvinvointi. Isommassa kuvassa osallisuuden puute näkyy erilaisina yhteiskunnallista tasapainoa horjuttavina tekijöinä, jotka haastavat sosiaali- ja terveyspalveluita varsin voimakkaasti. Esimerkkinä voidaan pohtia osattomuuden ja syrjäytymisen vaikutuksia esimerkiksi monella alalla vallalla olevaan työvoimapulaan. Jos työikäiset ihmiset kokevat osattomuutta ja ulkopuolisuutta, eivät he välttämättä olekaan valmiita työelämään”, Jokinen ynnää.

Kuuma peruna monessa yhteiskunnallisessa keskustelussa

Osallisuuden kysymykset ovat nousseet viime vuosien aikana voimakkaasti esiin, kun yhteiskunnallinen eriarvoisuus, polarisaatio ja kokemus ulkopuolisuudesta ovat lisääntyneet esimerkiksi taloudellisten erojen kasvun, työelämän epävarmuuden ja esimerkiksi voimakkaan maahanmuuton seurauksena.

“Nyky-yhteiskunnassa on paljon isoja kasvusuuntia, jotka uhkaavat ihmisten osallisuuden kokemusta ja luovat pohjaa sille, että yksilön on helpompi jäädä ulkopuolelle. Tietysti meillä on tässä ollut myös koronapandemia, jonka vaikutuksia ja todellista hintaa emme vielä tiedä, mutta se tulee joka tapauksessa vaikuttamaan pitkään”, sanoo Jokinen.

Digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden avulla voimme helpottaa ja järkeistää monia arkisia toimintoja, mutta myös niiden vaikutus yksilöön ja sitä myötä kokonaisuuteen puhuttaa. Kun ihmiset eivät ole enää niin paljon fyysisesti tekemisissä toistensa kanssa, saattaa se etäännyttää osallisuuden tunteesta. Kasvokkain tapahtuvien kontaktien väheneminen voi myös heikentää tunnetta arjen tuesta ja minimoida vuorovaikutusta, joka monesti pitää mukana yhteisöissä.

“Varmasti digiaika ainakin nostaa riskitasoa osattomuuden kokemuksesta, kun et pääse kohtaamaan työkaveria kasvokkain ja spontaanit keskustelut työpaikoilla ovat vähentyneet. Monet palvelut ovat myös siirtyneet digiaikaan, kun et pääse kohtaamaan ihmistä, vaan puhut robotille tai chatille. Kyllä sellaiset asiat saattavat nostaa voimattomuuden ja osattomuuden tunnetta. Toisaalta voimme pohtia, miten sosiaalinen media yhdistää, mutta myös aiheuttaa ahdistusta ja eriyttää”, kertoo Jokinen.

Osallisuustyö vaatii rakenteita, resursseja ja innovatiivista otetta

Osallisuus ei ole vain käytäntö, se on myös velvoite. Perustuslaista lähtien eri lait ja säädökset ohjaavat viranomaisia ja erilaisia tahoja toimimaan kansalaisten osallisuuden edistämiseksi. Yhteiskunnassa on nähtävissä isoja kehityssuuntia, jotka ohjaavat ihmisiä etäämmälle toisistaan. Myös monet yleiset ihanteet ruokkivat individualistisia päämääriä, jolloin yhteisöllisyys saattaa joutua kärsijän rooliin. Onkin tehtävä entistä enemmän työtä, jotta osallisuuden paikkoja syntyy.

“Kaikki lähtee yksilön tekemisistä: välitetään lähimmäisistä ja naapureista, kysellään mitä ihmisille kuuluu ja pyydetään mukaan. Meidän pitää kuitenkin myös pystyä luomaan lisää osallistumisen paikkoja henkilöille, jotka ovat vaarassa pudota ulkopuolelle. Tiedämme, että osallistuminen ei vielä takaa osallisuuden kokemusta, mutta mitä enemmän erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia ihmisille tarjotaan, sitä todennäköisemmin he kuitenkin jostain saavat hyviä kokemuksia. Järjestöillä ja kolmannella sektorilla on tässä todella merkittävä rooli ja me voimme korkeakouluna olla siinä kehitystyössä mukana”, Jokinen toteaa.

LAB-ammattikorkeakoulussa tehdään runsaasti yhteistyötä hyvinvointialueiden, yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen kanssa, jotta erilaisia keinoja ja väyliä osallistumiseen olisi tarjolla. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on vahva käytännön kompetenssi toimia haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden edistämiseksi. Korkeakoulu taas tuo mukaan hankeosaamista ja innovatiivista otetta.

“Voimme olla toimijoiden tukena siinä, että lähdetään projektien kautta kehittämään uudenlaista toimintaa ja osallistumisen tapoja. Kehittämistä tehdään nimenomaan yhdessä kohderyhmän kanssa, jolloin saadaan luotua tarpeen- ja ajanmukaista toimintaa. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on vahva käytännön kosketus, ja me pystymme omalta osaltamme tuomaan teoriaa ja uudenlaista näkemystä. Hankerahoitusten avulla voidaan saada lisäresurssia ja kehittää yhdessä osallisuustyötä”, sanoo Jokinen.

Osallisuus tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se vaatii rakenteita, tahtoa ja arjen pieniä tekoja. Kun ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi, rakentuu vahvempi yhteiskunta, jossa jokaisella on paikka ja merkitys.

The post Yhdessä olemme vahvempia – nykyaika haastaa osallisuutta monella tapaa first appeared on LAB WellTech.

Tämänkertainen joukkopostimme sisältää tietoa ja ilmoittautumislinkkejä mm. loppuvuoden mielenkiintoisiin tapahtumiin.
Erityisnostona kiireellisyytensä takia historian ensimmäinen moninaisen työelämän festivaali MONIfest, jonka ilmoittautuminen päättyy jo perjantaina 7.11.
Tapahtumaan on ilmoittautunut upeasti jo yli 100 osallistujaa. Vielä ehdit mukaan sinäkin!

Jos et ole vielä tilannut uutiskirjettä, voit käydä lukemassa marraskuun uutiskirjeen selainversion TÄÄLLÄ

Voit tietysti käydä tilaamassa uutiskirjeen TÄSTÄ LINKISTÄ, niin saat hyviksen tuoreimmat sidosryhmäuutiset postilaatikkoosi parin kuukauden välein.

The post Hyviksen marraskuun uutiskirjeessä loppuvuoden mielenkiintoisia tapahtumia first appeared on LAB WellTech.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa on vuodesta 2022 toiminut virasto, jonka ydintoimintaa on tukea työikäisten osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta tukemalla ja rahoittamalla lyhytkestoisia työelämän tarpeeseen vastaavia koulutuksia. Jotpa edistää jatkuvan oppimisen vaikuttavia malleja ja hyödyntää tutkimustietoa sekä ennakointia suunnittelussa ja kehittämisessä.

Jotpa tarvitsi asiantuntija-apua Osaamistarvekompassi-verkkopalvelunsa käytettävyyden kehittämiseen. Toteutimme heidän kanssaan käyttäjäkokemustutkimuksen, jonka pohjalta muodostettiin kokonaisvaltainen kuva palvelun käytettävyydestä. Asiakasymmärryksen ja UX-havaintojen perusteella tuotimme heille konkreettisia ja käytännönläheisiä kehitysehdotuksia.

Osaamistarvekompassi palvelemaan työn ja osaamisen kohtaantoa

Osaamistarvekompassi on Jotpan EU:n RRF-rahoituksella (Recovery and Resilience Facility) kehittämä verkkopalvelu, jonka tarkoitus on toimia asiantuntijoiden apuna eräänlaisena osaamisen ennakoinnin ekosysteeminä, jotta työ ja osaaminen kohtaisi paremmin. Osaamistarvekompassissa asiakaslähtöisyys on ollut alusta alkaen kaiken kehittämisen keskiössä.

”Osaamistarvekompassi on työkalu ennakointitarpeisiin. Tavoitteena on tarjota suuri määrä tietoa, jota asiantuntijat voisivat oikeasti käyttää. Koska ennakointitietoa on paljon, eikä sitä ole aiemmin tarjottu kovinkaan kansanomaisessa muodossa, ei tämä ole ollut ihan yksinkertaista. Työn ja osaamisen kohtaantoon liittyy monenlaista erilaista tulkittavaa ja analysoitavaa tietoa. Siksi me halusimme rakentaa tämän palvelun asiantuntijoille eikä suoraan kansalaisille”, kertoo projektipäällikkö Satu Meriluoto.

Jo parissa vuodessa Jotpassa on ehditty kehittää asiakasymmärrystä Osaamistarvekompassin ensimmäisen version ja nykyhetken välisenä aikana. Palvelun keskeisiä kohderyhmiä ovat koulutuksen järjestäjät, alueelliset työvoima- ja elinkeinopalvelut, ennakointitoimijat ja valtionhallinto. Toisaalta myös kansallisten työllisyysmarkkinoiden uudistukset ovat muokanneet asiakasprofiilia uuteen suuntaan.

”Esimerkiksi kehittymässä olevat uudet työllisyyspalvelut tarvitsevat tätä dataa asiakkaitaan varten. Aikuisia ohjaavat tahot, opinto-ohjaajat, varsinkin oppilaitoksissa ja työllisyyspalveluissa ja uraohjaajat aikuisten kanssa”, Meriluoto sanoo.

Osaamistarvekompassi on verkkopalvelu osaamisen ja työn ennakointiin

Tarjooma ja siihen liittyvä asiantuntemus vakuuttivat

Asiakasymmärryksen kartoittamiseen ja Osaamistarvekompassin kehittämiseen haettiin kumppaniksi tahoa, jolla on vahvaa osaamista käytettävyyden tutkimisesta. Meriluodolla oli aiempaa kokemusta käytettävyystestauksesta ja hänellä oli siten jo ennakkoon jonkinlainen käsitys, millaisilta toimijoilta tarjouksia voi pyytää. Tarjouskilpailussa LAB WellTech vakuutti monipuolisella osaamisellaan käytettävyyden tutkimisesta ja testaamisesta, toki hinnallakin oli oma painoarvonsa.

”Tarjousta lukiessa vakuuttui, että LAB WellTech hoitaa homman varmasti hyvin ja tuo meille tarvitsemaamme tietoa ja konkretiaa palvelun kehittämiseen. Hintakin tietysti oli hyvin tasapainossa tarjooman kanssa”, kertoo Meriluoto.

Meriluoto kertoo olleensa tyytyväinen, että projektiin valikoitui lopulta taho, joka itsekin järjestää ja tarjoaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjät ovat Jotpalle keskeinen kohderyhmä, joten oli hyvä, että koulutuksen järjestäjällä on syvällisempää ymmärrystä koulutusten suunnittelusta ja siitä, missä kohtaa ennakointitietoa tarvitaan ja voidaan hyödyntää.

Käyttäjädataa kehitysehdotusten tueksi

Kehitystyö käynnistettiin keräämällä tietoa sieltä, missä palvelulla on merkitystä: käyttäjärajapinnasta. Projektissa yhdistettiin UX-testausta, asiakashaastatteluita ja käytettävyysasiantuntijoiden havainnointia. Testeissä hyödynnettiin mm. katseenseurantalaseja, käyttäjien ajattelun ääneen puhumista ja näytön tallennusta. Aineisto analysoitiin tekoälypohjaisesti sekä asiantuntijoiden manuaalisella arvioinnilla.

”Palvelumuotoilun menetelmillä syvennettiin ymmärrystä eri kohderyhmien arjesta, tarpeista ja käyttökonteksteista; hahmotettiin käyttäjien tunteita, ajatuksia sekä kokemuksia palvelun käytöstä; tunnistettiin tyypillisiä käyttäjäprofiileja sekä heidän tavoitteitaan ja lopulta yhdistettiin asiakasymmärrys ja UX-havainnot konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi”, kertoo projektissa mukana ollut LAB WellTechin asiantuntija Anna Nummela.

Ammattitaitoinen, sujuva ja suositeltava kumppani

Jotpan asiantuntija Emma Niemen mukaan kokemus kehityskumppanuudesta kanssamme oli hyvä. Yhteistyö oli helppoa, heidät pidettiin hyvin ajan tasalla projektin kulusta, eikä oikeastaan missään vaiheessa usko horjunut siihen, etteikö toteuttaja olisi tarjoamiensa palveluiden tasalla. Projektirahoitus asetti kehitystyölle hyvin tiukat ajankäytölliset raamit, joka osaltaan lisäsi haastetta.

”Projekti vastasi erinomaisesti odotuksiamme ja yhteistyö oli helppoa. LAB WellTechin asiantuntijat olivat ammattimaisia, osaavia ja helposti lähestyttäviä. Erityiskiitos siitä, että tiukasta aikataulusta ja valtavasta datan määrästä huolimatta aikataulussa pysyttiin ja lopputulos oli hyvä. Meille saatiin tutkimusaineistosta puristettua konkreettiset ja hyvin toteuttamiskelpoiset parannusehdotukset, joita me sitten lähdettiin työstämään”, kertoo Niemi.

Hänen mielestään LAB WellTechin asiantuntemuksesta voi olla hyötyä käytettävyystestauksessa ja palveluiden tai tuotteiden kehittämisessä monipuolisesti eri aloilla.

”Voin suositella LAB WellTechia monenlaisiin kehitysprojekteihin, joissa tarvitaan kokemusta ja tietoa käyttäjärajapinnasta, sieltä saadun datan analysointia sekä palvelumuotoilua. Näkisin, että WellTechin osaamista voi hyödyntää laajasti erilaisten kehittämistoimien tukena”, Niemi päättää.

Jotpan asiantuntija Emma Niemi

Uudistettu palvelu on käytössä syksyllä

Osaamistarvekompassin käytettävyyttä on kesän aikana parannettu teknisesti sekä sisällöntuotannon keinoin. Nyt keskeisimmät uudistukset ovat valmiina ja varsinainen kehitysprojekti päätöksessään, vaikka sisältöjen selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen jatkuukin vielä syksyllä.

”Uudistunut Osaamistarvekompassi on nyt nähtävillä ja käytössä. Näkyvin muutos on palvelun etusivu, jonka logiikkaa, rakennetta ja sisältöjä on pyritty selkeyttämään. Pienillä muutoksilla tästä sitten kehitetään jatkuvasti eteenpäin käyttäjiltä saatavan palautteen perusteella”, sanoo Niemi.

LAB WellTech – asiakaslähtöistä käytettävyystutkimusta

Toteuttamissamme käytettävyystutkimuksissa huomioidaan aina asiakkaan yksilölliset tarpeet. Suunnittelemme ja toteutamme räätälöityjä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy vuosien kokemus, tuore tieto ja rohkeus uudistaa. Hyödynnämme moderneja teknologisia ratkaisuja sekä monialaista asiantuntijuutta UX/UI-suunnittelun tueksi, aina asiakkaan tarpeet edellä.

Lue Jotpan artikkeli Osaamistarvekompassin kehittämisprojektista:

Paransimme osaamistarvekompassin käytettävyyttä käyttäjätutkimuksen pohjalta (osaamistarvekompassi.fi)

The post Käyttäjäkokemustutkimuksesta konkreettisia kehitysehdotuksia – Asiantuntemuksemme apuna Osaamistarvekompassin kehittämisessä first appeared on LAB WellTech.

Mitä tapahtuu, kun teoria, käytäntö ja pedagogiikka tuodaan saumattomasti osaksi kehitysprosessia? Ihannetapauksessa syntyy oppimisympäristö, jossa oppimisesta tulee mielekästä, motivoivaa ja tehokasta. Tällöin emme vain muista oppimaamme, vaan tieto voidaan muuntaa konkreettiseksi osaamiseksi, syvälliseksi ymmärrykseksi ja sitä myötä arjen tekemisen tasolle ja osaksi toimintakulttuuria. Tämä on tavoitteena vieriohjauksessa. Mutta missä ihmeen vieriohjauksessa? 

Vieriohjauksessa tuetaan teorian sisäistämistä käytännön avuksi

Vieriohjauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa kouluttaja jalkautuu aitoihin työelämän tilanteisiin tarkastelemaan prosesseja ja pyrkii tuomaan omilla huomioillaan kehitysehdotuksia ja jopa haastamaan vanhoja toimintamalleja. Teorian ja käytännön saaminen osaksi kehittämistyötä käy monessa tilanteessa helposti, mutta pedagogisen näkökulman tuominen mukaan käytännön tilanteisiin voi oikeasti edesauttaa uusien asioiden omaksumista muutoksissa. Vieriohjaus on käsitteenä vielä aika tuntematon, mutta LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevä sote-johtamisen ja -kehittämisen asiantuntija Jaana Valtonen on henkilö, joka sen tavoitteista ja hyödyistä osaa kertoa. 

“Olen juuri aloittamassa väitöskirjaa siitä, miten vieriohjauksella pystytään vaikuttamaan toimintakulttuurin muutokseen. Tapasin juuri sen tiimoilta paljon muutosjohtamista tutkineen professorin ja myös hänelle vieriohjaus oli terminä täysin vieras. Jo se kertoo, että ollaan hyvin tuoreen käsitteen äärellä. Mentorointi, mentori-aktori -suhde ja vertaisoppiminen ovat kuitenkin käsitteitä, jotka ovat tässä voimakkaasti läsnä”, kertoo Valtonen. 

Vieriohjaus on ollut syksystä 2024 lähtien positiivisesti tapetilla ja käytännön tulikokeessa. LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa osaamistaan Kymenlaakson Hyvinvointialueen hankkeeseen, jossa kehitetään Kymenlaakson ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen kokonaisuutta. Käytännössä LABin kuuden pedagogisen asiantuntijan tiimi on pukenut työvaatteet ylleen ja jalkautuneet esimerkiksi osastoille tukemaan sairaanhoitajia, fysioterapeutteja tai toimintaterapeutteja työnsä arjessa. Ohjausta tarjotaan asiakasrajapinnassa toimivan henkilöstön lisäksi myös esihenkilöille, jolloin puhutaan jo hyvin kokonaisvaltaisesta strategisesta muutoksesta ja sen jalkauttamisesta. Osana arjen työtä löydetään konkreettisia keinoja, joilla asiakkaiden toimintakykyä tukevia toimia ja toimintakulttuuria saataisiin vahvistettua. 

“Uskoisin, että uudenlainen lähestymistapa kehittämiseen oli yksi asia, joka meidät erotti hyvin varteenotettavaksi kandidaatiksi auttamaan tässä projektissa. Hyvinvointialueella arvostettiin korkealle suunnitelmamme siitä, että korkeakoulu voi tuoda käytännön tasolle sitä teoriatietoa ja osaamista, joita seinien sisään kätkeytyy runsaasti. Eli pelkän teoriatiedon opettelemisen lisäksi olemme tuoneet myös osaamista teorian sisäistämiseen käytännössä”, Valtonen sanoo. 

Hyvinvointialueella kehittämisen keskiössä on ihminen ja hänen kokemuksensa

Vaikka hyvinvointialue hakee hankkeessa myös kustannussäästöjä, niin kaiken keskiössä on asiakas. Asioita lähestytään ensisijaisesti palvelun parantamisen näkökulmasta. Isoja muutoksia haetaan kehittämällä pieniä asioita, joihin halutaan parannusta selkeillä ja asiakaslähtöisillä toimintakulttuurin muutoksilla. Kehitystyön avulla nostetaan alueen asukkaiden, mutta myös henkilöstön hyvinvointia ja se taas vaikuttaa monitasoisesti alueen veto- ja pitovoimatekijöihin. 

“Tavoitteena on, että kyvykkyys toimintakyvyn arviontiin paranee ja pystytään paremmin ennakoimaan tilanteita. Ikääntyneet asiakkaat kotiutuvat näin nykyistä toimintakykyisempinä, heidän kotiutumisensa tapahtuu turvallisesti ja tuetaan siinä, etteivät he ole karrikoidusti samalla pyöröoven liikkeellä palaamassa taas palvelun tarvitsijaksi. Kaikki perustuu moniammatilliseen arviointiin ja yhteistyöhön, jolloin ikääntyneet saavat tarvitsemaansa yhdenmukaista palvelua riippumatta seinistä, joiden sisällä he kulloinkin asioivat”, painottaa Valtonen. 

Painopisteet, joihin vieriohjauksella haetaan kehitystä, eivät ole LABin asiantuntijoiden keksimiä, vaan yhteistä ymmärrystä on kartutettu osallistamalla henkilöstöä varsin aktiivisesti. Palveluihin ja hyvinvointialueeseen perehtymisen jälkeen pidettiin useammasta osasta koostunut työpajojen sarja, johon osallistui henkilöstöä ja esihenkilöstöä kaikista kehittämisen kohteena olevista palveluista. Työpajojen perusteella luotiin kuvaus uudistettavasta asiakaspolusta ja kehittämiskohteista, jotta polusta saataisiin toivotun sujuva. Näistä koostettiin laaja dokumentti, jossa kaikki kehityskohteet on kuvattu ja palasteltu eri palveluihin. 

“Yhteinen ymmärrys on luotu heti yhteistyön alussa ja se onkin vieriohjauksen tärkein perusta. Esimerkiksi moniammatillinen työote tunnistettiin puuttuvaksi monesta kohtaa, niin siihen puututaan vieriohjauksessa tukemalla sekä käytännön asiakastyötä että johtamista. Palveluiden välinen yhteistyö on todella tärkeää myös siitä näkökulmasta, että asiakas on aina yhteinen, vaikka hän kulkeekin palvelusta toiseen”, Valtonen tähdentää. 

Kokonaisuuden huomioiminen on hyvinvointialueella isossa roolissa

Kymenlaakson hyvinvointialueen projektikoordinaattori Laura Ihatsun mielestä on tärkeää, että kehityshankkeen suunnitelmat on tehty nimenomaan kokonaisuus huomioiden. Hyvinvointialueella on aiemminkin tehty paljon hyvää kehitystyötä, mutta se on tapahtunut pääosin yksikkökohtaisesti. Syksyllä 2024 alkaneessa kehityshankkeessa on mukana useita yksiköitä. Ja kun kaiken keskiössä on asiakaspolun kehittäminen, niin se pakottaa tekemään nimenomaan yhteistä kokonaisuutta. 

”Ollaan organisaationa luotu ymmärrys siitä, että jos me muutetaan asiaa A, niin myös asiat B ja C muuttuvat, tai niitä pitää ainakin tarkastella. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksikkökohtaisessa kehittämisessä on se haaste, että jos yksiköt eivät keskustele samoilla nimillä, samoilla termeillä, eivätkä täysin ymmärrä toisen yksikön tai ammattiryhmän tekemää työtä, niin silloin ei osata myöskään huomioida oman toiminnan vaikutuksia jonkun toisen yksikön toimintaan”, sanoo Ihatsu. 

Suunnitelmallisuus ja käytännönläheinen vieriohjaus ovat vieneet kehitystyötä toivotusti eteenpäin ja sen avulla on saatu nostettua pintaan kehityskohtia, joihin ei ehkä muuten olisi osattu pureutua. Hyvinvointialueella ollaankin tyytyväisiä yhteistyöhön ja LABiin kehityskumppanina. 

”Vaikka me tietysti tilaajana halutaan kaikki valmiiksi mahdollisimman nopeasti, niin joissain tilanteissa hitaasti ja harkitusti on kuitenkin nopein tie tavoitteeseen. Olemme saaneet LABilta tärkeää tukea hidastamiseen. Toisaalta kun tehdään yhdessä, saa siinä myös tarvittavaa rohkeutta lähteä suuriin muutoksiin ja isompiin käännöksiin”, Ihatsu kertoo. 

Muutoksen pelko kuuluu prosessiin ja se vahvistaa onnistumisia

Muutoksen vauhti yhteiskunnassa tuntuu jatkuvasti vain kasvavan, joten tarvitaan myös uusia, entistä tehokkaampia keinoja viedä kehitystä eteenpäin, ja toisaalta myös haastaa vanhoja käytäntöjä. Valtosen mukaan LABin rooli projektissa on ollut kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä ja kysyä myös ikäviä kysymyksiä. 

 ”Kyllähän muutokseen sisältyy aina pelkoa ja jännitettä. Se on ihan inhimillistä, että ärsyttää, kun totuttuja tapoja ja toimintamalleja kyseenalaistetaan. Se on ollut myös osana vieriohjausta, sillä yksi meidän tärkeä roolimme on olla kysymässä niitä ärsyttäviä kysymyksiä ja haastaa rakentavasti. Toisaalta rooliimme kuuluu myös yhteisen ymmärryksen sekä luottamuksen kasvattaminen. Muutosprosessiin kuuluu aina tietynlaista muutosvastarintaa, mutta lopulta sekin vain vahvistaa onnistumisia.” 

Oikeastaan vasta vuoden 2025 lopussa, ja sen jälkeen, saamme tarkemman kuvan siitä, miten vieriohjaus toimii soteorganisaation toiminnan kehittämisessä käytännössä. Yhteistyön alkutahdit ovat kuitenkin olleet lupaavia ja tästä kerrytetään onnistumisten lisäksi varmasti hyviä uusia ajatuksia myös itse vieriohjauksen kehittämiseen.  

The post Vieriohjauksessa ohjataan, haastetaan ja jalkautetaan käytäntöön  first appeared on LAB WellTech.

Hyvinvointiyksikön hankemessut järjestetään tulevana syksynä live-tapahtumana, samanaikaisesti Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla.
Kannattaa siis merkata kalenteriin jo nyt maanantai 22.9. klo 12-15.

Hyviksen TKI-projektit ja -asiantuntijat esittäytyvät

Tapahtumassa LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön TKI-projektit esittäytyvät messuständeillä ja -osastoilla. Hankemessut on siis erinomainen mahdollisuus tulla katsomaan ja kuulemaan, millaisia hankkeita on käynnissä ja tulossa kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi, esimerkiksi hyvinvointipalveluiden ja sote-alan kehittämisen, hyvinvointiteknologian ja monimuotoisen työelämän teemojen äärellä. Messuilla pääset keskustelemaan yhteistyön paikoista ja tuomaan mukaan omia ajatuksiasi, ideoitasi ja tarpeitasi.

Molemmilla kampuksilla kuullaan myös puheenvuoroja TKI-toiminnan merkityksestä, hyödyistä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Näitä, sekä tapahtuman tarkempia sijainteja kampuksilla ja muuta ohjelmaa vahvistetaan syksyn alkajaisiksi.

Maanantai 22.9. klo 12-15, Lappeenrannan ja Lahden kampuksilla. Save the date!

The post Save the Date: 22.9. LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön Hankemessut kahdella kampuksella first appeared on LAB WellTech.

Työhyvinvointi on jatkuvasti keskeisemmässä roolissa vastuullisesti toimivien organisaatioiden strategiassa ja tämän päivän työelämä haastaa asiantuntijoita ja ammattilaisia monin tavoin.  Teknologia tarjoaa tehokkaita keinoja työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen toimialasta tai yrityksen koosta riippumatta.

Euroopan unionin osarahoittamassa ja LAB-ammattikorkeakoulun toteuttamassa Työn Syke -hankkeessa kehitetty toimintamalli tarjoaa konkreettisen ja käytännönläheisen tavan hyödyntää teknologiaa työelämän kehittämisessä.

Miksi ottaa Työn Syke -malli käyttöön?

Toimintamalli tuo monipuolisia hyötyjä työelämäorganisaatioille:

• Kehittää työhyvinvointia ja osaamista – Malli tuottaa arvokasta tietoa henkilöstön tarpeista ja hyvinvoinnista.
• Tukee tiedolla johtamista – Päätöksenteko perustuu faktoihin, ei arvailuun.
• Osallistaa henkilöstöä – Yhteiskehittäminen lisää sitoutumista ja motivaatiota.
• Vahvistaa kilpailukykyä – Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on yrityksen voimavara.

Miten toimintamalli toimii?

Työn Syke rakentuu neljästä vaiheesta, jotka ohjaavat kehittämistyötä systemaattisesti:

1. Alkukartoitus – Selvitetään organisaation tarpeet ja valmiudet.
2. Tarpeen ja teknologian valinta – Valitaan sopiva teknologia kehittämiskohteeseen.
3. Teknologiakokeilu – Suunnitellaan ja toteutetaan kokeilu huolellisesti.
4. Tiedolla johtaminen – Hyödynnetään kokeilun tuottamaa tietoa kehittämisessä.

Konkreettisia hyötyjä yritykselle

Toimintamalli auttaa organisaatioita:

• Tehostamaan kehittämistyötä ja selkeyttämään prosesseja.
• Valitsemaan juuri oikeat teknologiat tarpeisiin.
• Rakentamaan positiivista työnantajamielikuvaa.
• Tukemaan jatkuvaa oppimista ja uudistumista.

Tutustu Työn Syke -toimintamalliin

Työn Syke -toimintamalli on kehitetty LAB-ammattikorkeakoulun toteuttamassa ja EU:n osarahoittamassa Työn Syke -hankkeessa.

Toimintamallin ja  lisätietoja löydät LAB-ammattikorkeakoulun verkkosivuilta:

https://lab.fi/fi/tyon-syke (Sisältää linkit hankkeen blogijulkaisuihin yms.)

Työn syke -toimintamalli Prezissä: https://prezi.com/view/QrclXOTjD2nCmt6ZjvYR/

Voit myös olla suoraan yhteydessä asiantuntijoihimme. Kerromme mieluusti lisää Työn Sykkeestä ja työhyvinvoinnin kehittämisen teemaan kytkeytyvästä osaamisestamme.

The post Teknologialla työhyvinvointia – Työn Syke -toimintamalli syntyi yhteistyössä yritysten kanssa first appeared on LAB WellTech.

Parikymmentä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen, yritysmaailman ja LAB-ammattikorkeakoulun asiantuntijaa kokoontuivat yhteiselle ”hiekkalaatikolle”. Tapahtuman tavoitteena oli rakentaa kuvaa siitä, miten tutkimus, käytännön kokemus, teknologia ja tekoälyä voidaan sekoittaa toimivaksi lääkkeeksi hyvinvointialueiden nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin. Päivä tarjosi oivallisen maaperän tietenkin myös verkostoitumiselle: olemassa olevien kumppanuuksien vahvistamiselle sekä uusien yhteistyön aihioiden luomiselle ja kehittymiselle.

Yhteistyössä on voimaa

Tiistaina 10.6. järjestetty verkostoitumispäivä oli hyvä osoitus siitä, että ideoita ja osaamista yhdistämällä voimme olla vahvempia kohtaamaan huomispäivää. Keskustelu ja työpajat keskittyivät löytämään toimintamalleja, joiden avulla tekoälypohjaisia ratkaisuja voidaan löytää hyvinvointialueen haasteisiin nopeammin ja ketterämmin.

Huomioita tapahtumasta ja jatkosteppejä

Päivän aikana nousi esiin muun muassa seuraavanlaisia huomioita:

• Tällaisille eri toimijoiden kohtaamisille, ideapajoille ja avoimille keskusteluille on tilausta, myös yrityksiltä yrityksille ja hyvinvointialueiden välillä.
• Demoille sekä konseptien ja prototyyppien testaamiselle toivottiin paikkaa.
• Selkeät toimintamallit voisivat avata mahdollisuuksia myös opinnäytetöille ja tuoda ”tulevaisuuden tähtien” tuoreen ajattelun suoremmaksi osaksi kehitystä.
• Suurten ja monimutkaisten haasteiden ratkaiseminen edellyttää uudenlaista ajattelua myös hankintojen toteuttamisessa.

Ennen kaikkea tilaisuudelle toivottiin jatkoa. Sitä on myös tulossa, kunhan yhteiskehittämisen malli on kuvattu ja sille asetettu selkeät tavoitteet. Eli vaikka tällä kertaa tilaisuus olisi mennyt ohi, ei varmasti ole myöhäistä hypätä mukaan seuraavalla kerralla.

The post Hiekkalaatikolla positiivista ruuhkaa – hyvinvointialue ja yritykset kokoontuivat Lahden kampukselle ideoimaan huomisen ratkaisuja first appeared on LAB WellTech.

Kansikuva: Laura Ratilainen

Lappeenrannan kaupunki on aloittanut esteettömän leikkipaikan suunnittelun Arboretumin puistokokonaisuudessa sijaitsevan Lasten liikennekaupungin yhteyteen. LAB-ammattikorkeakoulu on mukana leikkialueen esteettömyysselvityksessä ja asukkaiden osallistamisessa suunnitteluun.

Kaupungin ensimmäinen esteetön leikkipaikka

Kyseessä on Lappeenrannan ensimmäinen leikkipaikka, josta tulee erikoistason esteettömyysvaatimusten mukainen. Lappeenrannan kaupungin puutarhuri Laura Ratilainen kertoo, että valtakunnallisesti löytyy jonkin verran leikkipaikkoja, joissa esteettömyys on otettu huomioon näin laajasti.

”Kyllähän tarve tulee jo siitä, että kaupungin tehtävä on suunnitella, rakentaa ja ylläpitää alueita niin, että ne soveltuvat kaikille. Esteetöntä leikkipaikkaa on myös toivottu runsaasti”, Ratilainen sanoo.

Esteetön leikkipaikka liittyy keväällä valmistuvaan Lappeenrannan leikkipaikka -ohjelmaan, joka on lähes kahdeksaakymmentä leikkipaikkaa koskeva kehittämis- ja kunnossapitosuunnitelma. Ohjelma on laadittu kymmenen vuoden ajalle ja siinä leikkipaikkaverkoston kehittämiseen on asetettu kahdeksan tavoitetta. Yksi näistä tavoitteista on nimenomaan esteettömän leikkipaikan toteuttaminen.

”Päämääränä meillä on kehittää leikkipaikkaverkostoa toivottuun suuntaan siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia asukkaita, matkailijoita ja ketä tahansa, jotka leikkipaikkoja haluavat käyttää”, Ratilainen toteaa.

Lapsiystävällinen Lappeenranta

Lapsiystävällisyys on kiinteä osa Lappeenrannan strategiaa ja ”Kestävän menestystarinan” visiota, jossa kaupungin tavoitteena on tarjota perheille kaikki sujuvan arjen elementit. Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö alkoi jo vuonna 2015.

”Leikkipaikkojen kehitystyössä pyritään nimenomaan ottamaan leikkipaikan käyttäjien toiveet huomioon ja osallistamaan heitä jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Lapset ovat sellaista asukasryhmää, joiden mielipide saattaa jäädä kuulematta, vaikka asia suoranaisesti juuri heitä koskisikin. Lasten osallistaminen tulee myös toteuttaa lapsen ikätason mukaisesti. Leikkipaikkaohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin lapsivaikutusten arviointi, jonka myötä leikkipaikkojen käyttäjiä, lapsia ja aikuisia, haastateltiin leikkipaikoilla”, kertoo Ratilainen.

Vuonna 2024 Lappeenranta sai Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Unicefin malli auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa.

Kuva: Generaxion / Lappeenrannan kaupunki

Yhteinen linja LABin kanssa löytyi nopeasti

Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehityksen toimialaan kuuluva kadut ja ympäristö -vastuualue omaa jonkin verran aiempaa kokemusta yhteistyöstä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Ratilaisen mukaan tiedossa olikin ennakkoon, että LABin hyvinvointiyksiköllä on asiantuntemusta esteettömyyteen liittyen, ja että esteettömyysselvitys- ja suunnitteluosaamista olisi mahdollista hyödyntää palveluna.

”Oltiin LABiin yhteydessä ja kerroimme tarpeesta. Hyvin nopeasti löysimme yhteisen linjan siitä, mitä ollaan tekemässä, millaisilla tavoitteilla ja millaisia kartoituksia sekä suunnitelmia tarvitsemme. Esteettömyysasiantuntija Sanna Leppänen tuli LABilta avuksemme. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hänen panokseensa ja siihen, miten projekti on lähtenyt käyntiin”.

Tällä hetkellä projekti on suunnitteluvaiheessa. LAB tuo asiantuntemusta myös esteettömyysselvityksen ja asukasosallistamisen toteuttamiseen. Mahdollista on myös, että yhteistyötä saataisiin jatkettua projektin koko kaarelle, hankinta- ja toteutusvaiheeseen asti.

”Sannalla on paljon osaamista, hyviä valmiita kontakteja osallistamiseen ja hyvää myös näkemystä siitä, keitä kaikkia tulisi nyt suunnitteluvaiheessa kontaktoida. Mukana on varhaiskasvatusta, kouluja, yhdistyksiä ja järjestöjä. LABin esteettömyysasiantuntemuksen hyödyntäminen on mahdollista myös esteettömän leikkipaikan toteutusvaiheessa, jotta esteettömyys saadaan huomioitua rakentamisessa suunnitelman mukaisesti. Rakentamisen aikana saattaa tulla esiin jotain yllättävää ja suunnitelmista poikkeavaa, johon tarvitaan ratkaisu pikaisesti työmaalla”, Ratilainen pohtii.

Rakennetuilla viheralueilla paljon yhteistyön mahdollisuuksia

Lappeenrannan kaupungilla kadut ja ympäristö -vastuualueen viherympäristön toimintayksikkö vastaa rakennettujen viheralueiden suunnittelusta, strategiatason kehittämishankkeista, laajempien linjauksien suunnittelusta, urakoiden valmistelusta ja rakentamisen valvomisesta. Ratilaisen lisäksi ympäristösuunnittelijasta, vihervalvojasta sekä arboristista koostuvalla tiimillä on vastuullaan 260 hehtaaria rakennettua viheraluetta, joten potentiaalisia rajapintoja yhteistyölle LABin kanssa löytyy varmasti jatkossakin.

”Esimerkiksi juuri esteettömyys on otettava kaupunkiympäristön suunnittelussa huomioon, ja tarvetta esteettömyysasiantuntijan avulle on tulevaisuudessakin. Lisäksi LABin opiskelijoita on mukana erilaisissa kaupunkiympäristön projekteissamme ja ajatuksissa on toteuttaa opiskelijayhteistyötä myös jatkossa. Saamme opiskelijoilta apua asukkaiden mielipiteiden keräämiseen ja asukaskuulemiseen tarjoten samalla opiskelijoille työelämäkokemuksia erilaisten projektien parissa”, sanoo Ratilainen.

Ratilaisella itsellään on LAB-ammattikorkeakouluun mielenkiintoinen yhteys. Hän on nimittäin valmistunut vuonna 2008 miljöösuunnitteluinsinööriksi LABiin sulautuneesta Lahden Ammattikorkeakoulusta ja toimii nyt siis korkeakoulun toisen kampuskaupungin, kotikaupunkinsa Lappeenrannan palkkalistoilla.

The post Lappeenrantaan suunnitteilla esteetön leikkipaikka – LAB mukana esteettömyysselvityksessä ja asukaskuulemisessa first appeared on LAB WellTech.