LAB WellTech

Olemme mukana LUT Blossomissa

Netta Lehtinen — Wed, 01 Apr 2026 11:52:42 +0000

Suomen yliopistohistorian suurin kasvutapahtuma LUT Blossom yhdistää yritysmaailman vaikuttajat, tieteen huippunimet ja päättäjät.

LUT Blossom -kasvutapahtuma
LUT-yliopisto, Lahden kampus (Mukkulankatu 19)
Perjantaina 10.4. klo 10–17, tapahtuma on maksuton

Lahden kampus muuntautuu valtavaksi areenaksi uusille näkökulmille, verkostoitumiselle ja yhteistyön aluille, ja myös meidän tiimin voit löytää 2. kerroksen C-käytävän ständialueelta.

Nähdään LUT Blossomissa!

Lisätietoa: https://www.lut.fi/fi/lutblossom2026
Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/lut_blossom_2026

The post Olemme mukana LUT Blossomissa first appeared on LAB WellTech.

Blogi: Varautuminen vahvistaa valmiutta ja luo toivoa

Netta Lehtinen — Wed, 18 Mar 2026 08:23:26 +0000

Varautuminen on keskeinen osa yhteiskunnan kykyä selviytyä poikkeusoloista ja häiriötilanteista. Se ei rajoitu pelkästään rakenteisiin, suunnitelmiin tai lainsäädäntöön, vaan ulottuu myös ihmisten ja työyhteisöjen arkeen, osaamiseen ja jaksamiseen. Viimeaikaiset lainsäädäntömuutokset korostavat organisaatioiden ja hyvinvointialueiden vastuuta toimia tehokkaasti myös kriisitilanteissa, mutta käytännön valmius rakentuu ennen kaikkea ennakoinnista, yhteistyöstä ja jatkuvasta osaamisen kehittämisestä. Samalla korostuu tarve vahvistaa huoltovarmuutta ja varmistaa, että eri toimijat pystyvät toimimaan yhtenäisenä kokonaisuutena muuttuvissa tilanteissa.

Varautuminen ei ole vain rakenteita ja suunnitelmia, vaan ennen kaikkea osaamisen, yhteistyön ja toivon vahvistamista kriisien

LAB WellTech tukee organisaatioita varautumisessa tarjoamalla asiantuntemusta, koulutusta ja kehittämisyhteistyötä. Kestävä valmius rakentuu osaamisesta, johtamisesta ja psyykkisen kuormituksen hallinnasta, ja näitä vahvistetaan esimerkiksi täydennyskoulutuksilla, valmennuksilla sekä tutkimus- ja kehittämishankkeilla. LAB toimii keskeisenä kumppanina hyvinvointialueille ja organisaatioille, edistäen sekä varautumista että henkilöstön osaamista ja jaksamista myös haastavissa tilanteissa

Lue lisää blogikirjoituksesta: Varautuminen vahvistaa valmiutta ja luo toivoa

Valmius & Toivo valmennuspaketti: Valmius & Toivo

The post Blogi: Varautuminen vahvistaa valmiutta ja luo toivoa first appeared on LAB WellTech.

Referenssi: Yhteistyöllä sujuvampi palvelupolku ja parempi tuottavuus

Netta Lehtinen — Thu, 19 Feb 2026 06:34:07 +0000

LAB-ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson hyvinvointialueen laaja kehitysyhteistyö saatiin päätökseen vuoden 2025 lopussa. Tavoitteena oli kehittää ikääntyneiden asiakkaiden asiakaspolkua ja varmistamaan, että kehitetyt toimenpiteet toteutuvat käytännössä hyvinvointialueen arjessa.

Yhteistyössä LABin asiantuntijat toimivat tiiviisti hyvinvointialueen henkilöstön kanssa tarjoamalla koulutuksia, työpajoja, materiaaleja ja erityisesti vieriohjausta, jossa kehittämismallit tuotiin oikeisiin työtilanteisiin ja arkeen. Tämä “teorian ja käytännön yhdistäminen” auttoi uusien toimintamallien juurtumisessa.

“Yhteistyö LABin kanssa loi meille vakaamman pohjan kehittämistyömme jatkamiselle. Muutosten vaikutukset näkyvät toiminnassamme osittain jo nyt, mutta keskeisimpänä edistysaskeleena näen työotteen ja -kulttuurin muutoksen käynnistymisen. Kulttuurimuutosta pienempiä kokonaisuuksia muokattiin jo yhteistyön aikana, ja koen LABin tarjoaman tuen, kuten vieriohjauksen ja koulutusten myötä muutosten aidosti juurtuneen osaksi päivittäistä työtämme”, Kymenlaakson hyvinvointialueen projektikoordinaattori Laura Ihatsu sanoo.

Lue koko referenssi LABin nettisivuilta: https://lab.fi/fi/referenssi/yhteistyolla-sujuvampi-palvelupolku-ja-parempi-tuottavuus

The post Referenssi: Yhteistyöllä sujuvampi palvelupolku ja parempi tuottavuus first appeared on LAB WellTech.

LABWellTech ja StartHub ovat nyt saman katon alla!

Netta Lehtinen — Mon, 02 Feb 2026 08:11:02 +0000

Hyvinvoinnin kehittämispalvelut ja uudet liikeideat muuttivat yhteen!

Uusien tilojen myötä saman katon alle on koottu entistä laajempi osaaminen sekä monipuolinen liiketoiminnan ja hyvinvoinnin kehittäminen. Yhteinen tila tukee kohtaamisia, yhteistyötä ja yhdessä tekemistä yli tiimirajojen.

Uusi tila sijaitsee Mukkulankadun 1. kerroksessa ja on toiminut aiemmin StartHubina. Nyt tila avautuu entistä laajemmin yhteiseen käyttöön ja tarjoaa puitteet kohtaamisille, kehittämiselle ja uusille yhteistyöavauksille.

Lämpimästi tervetuloa mukaan tutustumaan, kohtaamaan ja rakentamaan yhteistä tekemistä!

Katso avajaisten tunnelmia ja ota LAB WellTech seurantaan LinkedInissä

The post LABWellTech ja StartHub ovat nyt saman katon alla! first appeared on LAB WellTech.

Teknologia- ja innovaatio-osaamista vahvistamassa Pohteella

Netta Lehtinen — Mon, 19 Jan 2026 08:16:17 +0000

ASIAKASTARINA: TEKNOLOGIA- JA INNOVAATIO-OSAAMISTA VAHVISTAMASSA POHTEELLA

Pohjois‑Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde toteutti loppuvuonna 2025 yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa kaksi valmennuskokonaisuutta, jotka oli muotoiltu ja suunniteltu Pohteen tarpeiden mukaisiksi. Kokonaisuuksien tavoitteena oli vahvistaa henkilöstön teknologia‑ ja innovaatio‑osaamista sekä tukea muutostyötä teknologian käyttöönottojen yhteydessä. Valmennukset toteuttivat LAB-ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja työelämäkehittämisen asiantuntijat, Anna Lahti ja Jaana Valtonen.

Perusta jatkuvalle kehitykselle

Valmennukset loivat Pohteella yhteistä ymmärrystä teknologian roolista, vahvistivat muutosvalmiutta ja tukivat henkilöstön osaamisen kehittämistä hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuudet toimivat myös pohjana jatkokehittämiselle ja osaamisen vahvistamiselle tulevaisuudessa. Myös Pohteen projektisuunnittelija Miika Sormunen näkee valmennuksilla merkittävää arvoa tulevaisuutta ajatellen:

”Ammattilaiset saivat eväitä innovaatio-osaamiseen sekä käytännön työkaluja kehittämiseen. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on entistä enemmän keinoja tukea muiden ammattilaisten teknologiaosaamista omassa yksikössään tai tiimissään.”

Pohteen henkilöstö koki valmennuksen vaikuttavana ja arvioivat kokonaisuuksien tuottaneen heille käytännönläheistä hyötyä. He kokivat, että koko valmennus vahvisti heidän muutosvalmiuttaan, lisäsi uskallusta hyödyntää uusia teknologioita ja tarjosi käytännön työkaluja teknologian käyttöönottojen tueksi arjen työssä. Kiitosta valmennuksessa erityisesti saivat osallistavat menetelmät, pienryhmätyöskentely ja asiantunteva valmennus.

”Yhteistyö oli sujuvaa. Pidimme Pohteella erityisesti siitä, että valmennukset räätälöitiin meidän tarpeisiimme sopiviksi. Kouluttajat olivat innostavia, ammattitaitoisia ja todellisia kehittämisen ammattilaisia,” kertoo Sormunen.

Teknologian hyödyntäminen osana arkea: kaksi valmennuskokonaisuutta

Ensimmäisessä valmennuskokonaisuudessa keskityttiin teknologiamyönteisyyden vahvistamiseen, teknologiaosaamisen kehittämiseen sekä muutoskyvykkyyden vahvistamiseen ikäihmisten toimialueella. Kolme erillistä valmennuspäivää tarjosi henkilöstölle keinoja ymmärtää teknologian roolia osana palvelu‑ ja asiakasprosesseja sekä oman työn kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Toinen valmennus oli yhden iltapäivän mittainen kokonaisuus, jonka painopiste oli teknologia‑ ja innovaatio‑osaamisen vahvistamisessa kuntoutuksen toimialueella. Kokonaisuudessa tarkasteltiin teknologisten ratkaisujen tavoitteita, tarpeita ja käyttöönottoa osana koko elinkaarta. Valmennuksessa hyödynnettiin lyhyitä teoreettisia alustuksia sekä käytännönläheisiä palvelu‑ ja asiakascaseja.

Molemmissa valmennuksissa korostui osallistava ote. Teknologian tarkastelu sidottiin osallistujien arkeen, palveluprosesseihin ja asiakastyöhön. Case-esimerkkien ja yhteisten keskusteluiden sekä ryhmätöiden kautta syvennettiin ymmärrystä siitä, miten teknologiaa pystytään hyödyntämään ja miten muutosta voidaan viedä yhdessä eteenpäin.

Valmennukset tukivat Pohteen tavoitteita teknologian ja innovaatioiden hyödyntämisessä sekä loivat vahvan pohjan henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen jatkuvalle kehittämiselle myös tulevaisuudessa.

The post Teknologia- ja innovaatio-osaamista vahvistamassa Pohteella first appeared on LAB WellTech.

LAB WellTech ja LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö ovat mukana Boost Your Business Lappeenranta -tapahtumassa 23.1.2026!

Netta Lehtinen — Thu, 15 Jan 2026 11:17:21 +0000

Boost Your Business kokoaa yhteen yritykset, asiantuntijat ja kehittäjät, jotka haluavat vauhdittaa kasvua, uudistua ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaisia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen, teknologiaan ja yhteistyöhön – juuri niihin teemoihin, joiden parissa mekin työskentelemme.

Tervetuloa tapaamaan meitä ständillemme vaihtamaan kuulumisia, keskustelemaan hyvinvoinnin, teknologian ja liiketoiminnan rajapinnoista sekä päivän polttavista teemoista.

Aloitetaan uusi vuosi yhdessä, hyvinvoinnin ja kasvun merkeissä!

Lisätietoja ja ohjelma: Boost Your Business Lappeenranta

The post LAB WellTech ja LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö ovat mukana Boost Your Business Lappeenranta -tapahtumassa 23.1.2026! first appeared on LAB WellTech.

Norjalaisvieraita Lahden kampuksella tutustumassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Jani Uhrman — Fri, 12 Dec 2025 08:59:49 +0000

Torstaina 11.12. meillä oli ilo isännöidä 20 hengen norjalaisdelegaatiota, joka sisälsi kuuden eri kunnan edustajia sekä asiantuntijoita Atealta.
Ryhmä vieraili Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vieraana Lahdessa sekä kävi kampuksellamme tutustumassa LAB-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Mielenkiintoisessa ajatustenvaihdossa ja keskustelussa jaettiin näkemyksiä kotihoidon kehittämisestä ja teknologian tuomista uusista mahdollisuuksista. Yksittäisinä ajankohtaisina aiheina erityisesti tekoäly, simulaatio, metaversumi ja sensoriteknologia nousivat keskeisiksi teemoiksi.

Lämmin kiitos Atealle ja Øyvind Rustelle järjestelyistä sekä oivaltavista näkemyksistä.
Rikkaat keskustelut ja yhteistyö jatkuvat vuonna 2026.

The post Norjalaisvieraita Lahden kampuksella tutustumassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan first appeared on LAB WellTech.

Blogi: Verkostot – muutoksen näkymätön voima

Teemu — Thu, 11 Dec 2025 08:00:18 +0000

Organisaatiomuutoksista puhutaan usein rakenteiden, prosessien ja strategioiden kautta, mutta todellinen muutos tapahtuu ihmisissä. John Kotterin (1996) klassisen muutosteorian mukaan muutoksen onnistuminen perustuu ennen kaikkea ihmisten kokemuksiin ja vuorovaikutukseen – ei pelkkään organisaatiokaavioon. Siksi verkostot eivät ole muutoksen taustalla, vaan sen ytimessä.

Verkostot yhdistävät osaamisen, kokemukset ja näkökulmat yli rajojen. Ne luovat tilan, jossa epävarmuus muuttuu yhteiseksi oppimiseksi. Etienne Wengerin (1998) tutkimus asiantuntijayhteisöistä osoittaa, että juuri yhteisöt ja käytännön vuorovaikutus synnyttävät merkitystä ja tukevat ammatillista identiteettiä. Tämä pätee erityisesti muutoksessa – silloin verkostot kannattelevat.

Verkostot eivät kuitenkaan synny itsestään. Ne vaativat aikaa, luottamusta ja aktiivista rakentamista. Siksi muutostilanteissa on tärkeää pysähtyä tunnistamaan olemassa olevat suhteet ja rakentamaan uusia. Verkostot eivät ole vain tiedon jakamisen välineitä – ne ovat myös identiteetin ja kuulumisen paikkoja. Kun asiantuntija kokee kuuluvansa verkostoon, hän ei ole yksin muutoksessa, vaan osa yhteistä tehtävää.

Mikään organisaatiomalli ei kanna, jos ihmiset eivät kanna toisiaan. Verkostot ovat muutoksen liima

Miksi muutosvalmennus käynnistettiin?

Hämeen ELY-keskus käynnisti muutosvalmennuksen osana valmistautumista valtion aluehallinnon uudistukseen (Hämeen ELY-keskus 2025). Uudistus siirtää henkilöstön uusiin virastoihin ja muuttaa työyhteisöjen rakenteita. Tämä merkittävä muutos hajauttaa nykyiset tiimit ja tuo mukanaan uusia kollegoita, esihenkilöitä ja toimintatapoja. Muutoksen tueksi toteutettiin valmennus, jonka tavoitteena oli tukea henkilöstöä siirtymässä, vahvistaa verkosto- ja vuorovaikutusosaamista sekä auttaa osallistujia sanoittamaan omaa asiantuntijuuttaan uudessa ympäristössä.

Lue lisää blogikirjoituksesta: https://blogit.lab.fi/labfocus/verkostot-muutoksen-nakymaton-voima/

The post Blogi: Verkostot – muutoksen näkymätön voima first appeared on LAB WellTech.

Yhdessä olemme vahvempia – nykyaika haastaa osallisuutta monella tapaa

Jani Uhrman — Wed, 03 Dec 2025 10:44:58 +0000

Osallisuus on ollut viime vuosina vahvasti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, eikä syyttä. Eriarvoisuuden, polarisaation ja ulkopuolisuuden tunteen vahvistuessa tarve yhteenkuulumisen, vaikuttamisen ja merkityksellisyyden kokemuksille korostuu. Mutta mitä osallisuus oikeastaan tarkoittaa, ja miksi se on nyt tärkeämpää kuin koskaan? Millaisia vaikutuksia sillä on, kun ihminen kokee olevansa osa yhteisöä. Toisaalta mitä seuraa, kun tunne osallisuudesta puuttuu?’

Osallisuus on iso ja monitahoinen käsite

Osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämään, olla mukana yhteisön tai yhteiskunnan toiminnassa, tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL:n verkkosivustolla osallisuus määritellään neljästä tulokulmasta: yksilön, yhteisön, yhteiskunnan ja politiikan tasoilla.
LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Outi Jokinen on työssään päässyt mukaan moniin osallisuuden keinoja ja työkaluja kehittäviin projekteihin. Hänen mukaansa ajatukseen osallisuudesta liittyykin niin monta ulottuvuutta, että sitä on vaikea pukea kovin ytimekkääseen muotoon.

“Yksilötasolla osallisuudella tarkoitetaan kuulumista johonkin ja tunnetta siitä, että pystyy vaikuttamaan omaan elämänkulkuun ja asioihin. Laajemmassa kuvassa se on yhteisön luottamusta ja arvostusta, sekä niiden luomaa merkityksen tunnetta. Yhteiskunnan vinkkelistä osallisuus on sitä, miten mahdollisuudet ja oikeudet toteutuvat, ja toisaalta miten osallisuustyön johtamista hoidetaan yhteiskunnan tasolla, sosiaalipalveluissa ja muissa palveluissa. Osallisuutta tarkastellaan myös politiikan näkökulmasta, jolloin tarkoitetaan ihmisten osallistumista ja vaikuttamista.”

Arkiset osallisuuden kokemukset, kuten kuuluminen työyhteisöön ja harrastuksiin, tai oman lähiympäristön asioihin vaikuttaminen, voivat tuntua vähäisiltä, mutta niillä on suuri merkitys. Ne voivat osaltaan olla ehkäisemässä syvempää osattomuutta, joka kumpuaa yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista, kuten työttömyydestä, köyhyydestä tai syrjinnästä. Pienet asiat kytkeytyvät laajoihin kokonaisuuksiin: kun arki ei tarjoa mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi, saattaa se syventää kokonaisvaltaista osattomuuden tunnetta ja heikentää hyvinvointia yksilötasolla ja yhteiskunnassa.

“Osallisuus, tai samalla tavalla osattomuus, voi koskea ketä tahansa meistä ja tämä vaihtelee paljon ihmisen elämäntilanteiden mukaan. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi erilaiset mielenterveyden haasteet, taloudellinen epävarmuus tai sairastumiset. Jostain syystä ei sitten löydykään enää itseltä voimavaroja osallistua sillä tavalla kuin on aiemmin osallistunut ja osattomuuden kokemus lisääntyy”, kertoo Jokinen.

Osallisuuden vaikutuksista osattomuuden seurauksiin

Osallisuudella on tunnetusti runsaasti positiivisia vaikutuksia. Osallisuuden tunne lisää hyvinvointia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja toimii motivaation lähteenä osallistumiseen sekä vaikuttamiseen. Kuulumalla johonkin tärkeäksi kokemaansa, yhteisöön tai kokonaisuuteen ihmiset tuntevat itsensä arvokkaiksi ja merkityksellisiksi.

“Ihmiset, jotka kokevat osallisuutta ovat todennäköisemmin aktiivisia, osallistuvat, järjestävät, auttavat ja tekevät yhteistyötä yhteisön vahvistamiseksi. Kaikki varmasti pystyvät visioimaan, millaisia positiivisia heijastuksia sillä on ympäröivään yhteiskuntaan. Jos ajatellaan vaikka työyhteisön kontekstissa, niin osallisuutta kokeva työntekijä on aktiivinen työyhteisön jäsen, suoriutuu työstään mallikkaammin, ja voikin paremmin työssään”, sanoo Jokinen.

Osallisuuden kääntöpuolena taas on se, että ihmiset jäävät eri tasoilla ulos osallisuuden tunteesta ja ajautuvat syrjäytymisen sekä epäluottamuksen kokemuksiin. Se voi ilmetä passiivisuutena ja vetäytymisenä yhteiskunnasta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Laajemmassa mittakaavassa tämä heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja voi osaltaan lisätä yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

“Kaiken keskiössä on tietysti yksilö ja jokaisen ihmisen hyvinvointi. Isommassa kuvassa osallisuuden puute näkyy erilaisina yhteiskunnallista tasapainoa horjuttavina tekijöinä, jotka haastavat sosiaali- ja terveyspalveluita varsin voimakkaasti. Esimerkkinä voidaan pohtia osattomuuden ja syrjäytymisen vaikutuksia esimerkiksi monella alalla vallalla olevaan työvoimapulaan. Jos työikäiset ihmiset kokevat osattomuutta ja ulkopuolisuutta, eivät he välttämättä olekaan valmiita työelämään”, Jokinen ynnää.

Kuuma peruna monessa yhteiskunnallisessa keskustelussa

Osallisuuden kysymykset ovat nousseet viime vuosien aikana voimakkaasti esiin, kun yhteiskunnallinen eriarvoisuus, polarisaatio ja kokemus ulkopuolisuudesta ovat lisääntyneet esimerkiksi taloudellisten erojen kasvun, työelämän epävarmuuden ja esimerkiksi voimakkaan maahanmuuton seurauksena.

“Nyky-yhteiskunnassa on paljon isoja kasvusuuntia, jotka uhkaavat ihmisten osallisuuden kokemusta ja luovat pohjaa sille, että yksilön on helpompi jäädä ulkopuolelle. Tietysti meillä on tässä ollut myös koronapandemia, jonka vaikutuksia ja todellista hintaa emme vielä tiedä, mutta se tulee joka tapauksessa vaikuttamaan pitkään”, sanoo Jokinen.

Digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden avulla voimme helpottaa ja järkeistää monia arkisia toimintoja, mutta myös niiden vaikutus yksilöön ja sitä myötä kokonaisuuteen puhuttaa. Kun ihmiset eivät ole enää niin paljon fyysisesti tekemisissä toistensa kanssa, saattaa se etäännyttää osallisuuden tunteesta. Kasvokkain tapahtuvien kontaktien väheneminen voi myös heikentää tunnetta arjen tuesta ja minimoida vuorovaikutusta, joka monesti pitää mukana yhteisöissä.

“Varmasti digiaika ainakin nostaa riskitasoa osattomuuden kokemuksesta, kun et pääse kohtaamaan työkaveria kasvokkain ja spontaanit keskustelut työpaikoilla ovat vähentyneet. Monet palvelut ovat myös siirtyneet digiaikaan, kun et pääse kohtaamaan ihmistä, vaan puhut robotille tai chatille. Kyllä sellaiset asiat saattavat nostaa voimattomuuden ja osattomuuden tunnetta. Toisaalta voimme pohtia, miten sosiaalinen media yhdistää, mutta myös aiheuttaa ahdistusta ja eriyttää”, kertoo Jokinen.

Osallisuustyö vaatii rakenteita, resursseja ja innovatiivista otetta

Osallisuus ei ole vain käytäntö, se on myös velvoite. Perustuslaista lähtien eri lait ja säädökset ohjaavat viranomaisia ja erilaisia tahoja toimimaan kansalaisten osallisuuden edistämiseksi. Yhteiskunnassa on nähtävissä isoja kehityssuuntia, jotka ohjaavat ihmisiä etäämmälle toisistaan. Myös monet yleiset ihanteet ruokkivat individualistisia päämääriä, jolloin yhteisöllisyys saattaa joutua kärsijän rooliin. Onkin tehtävä entistä enemmän työtä, jotta osallisuuden paikkoja syntyy.

“Kaikki lähtee yksilön tekemisistä: välitetään lähimmäisistä ja naapureista, kysellään mitä ihmisille kuuluu ja pyydetään mukaan. Meidän pitää kuitenkin myös pystyä luomaan lisää osallistumisen paikkoja henkilöille, jotka ovat vaarassa pudota ulkopuolelle. Tiedämme, että osallistuminen ei vielä takaa osallisuuden kokemusta, mutta mitä enemmän erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia ihmisille tarjotaan, sitä todennäköisemmin he kuitenkin jostain saavat hyviä kokemuksia. Järjestöillä ja kolmannella sektorilla on tässä todella merkittävä rooli ja me voimme korkeakouluna olla siinä kehitystyössä mukana”, Jokinen toteaa.

LAB-ammattikorkeakoulussa tehdään runsaasti yhteistyötä hyvinvointialueiden, yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen kanssa, jotta erilaisia keinoja ja väyliä osallistumiseen olisi tarjolla. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on vahva käytännön kompetenssi toimia haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden edistämiseksi. Korkeakoulu taas tuo mukaan hankeosaamista ja innovatiivista otetta.

“Voimme olla toimijoiden tukena siinä, että lähdetään projektien kautta kehittämään uudenlaista toimintaa ja osallistumisen tapoja. Kehittämistä tehdään nimenomaan yhdessä kohderyhmän kanssa, jolloin saadaan luotua tarpeen- ja ajanmukaista toimintaa. Järjestöillä ja muilla toimijoilla on vahva käytännön kosketus, ja me pystymme omalta osaltamme tuomaan teoriaa ja uudenlaista näkemystä. Hankerahoitusten avulla voidaan saada lisäresurssia ja kehittää yhdessä osallisuustyötä”, sanoo Jokinen.

Osallisuus tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se vaatii rakenteita, tahtoa ja arjen pieniä tekoja. Kun ihmisillä on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi, rakentuu vahvempi yhteiskunta, jossa jokaisella on paikka ja merkitys.

The post Yhdessä olemme vahvempia – nykyaika haastaa osallisuutta monella tapaa first appeared on LAB WellTech.

Hyviksen marraskuun uutiskirjeessä loppuvuoden mielenkiintoisia tapahtumia

Jani Uhrman — Thu, 06 Nov 2025 09:43:10 +0000

LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön marraskuun uutiskirje on nyt lähetetty.

Tämänkertainen joukkopostimme sisältää tietoa ja ilmoittautumislinkkejä mm. loppuvuoden mielenkiintoisiin tapahtumiin.
Erityisnostona kiireellisyytensä takia historian ensimmäinen moninaisen työelämän festivaali MONIfest, jonka ilmoittautuminen päättyy jo perjantaina 7.11.
Tapahtumaan on ilmoittautunut upeasti jo yli 100 osallistujaa. Vielä ehdit mukaan sinäkin!

Jos et ole vielä tilannut uutiskirjettä, voit käydä lukemassa marraskuun uutiskirjeen selainversion TÄÄLLÄ

Voit tietysti käydä tilaamassa uutiskirjeen TÄSTÄ LINKISTÄ, niin saat hyviksen tuoreimmat sidosryhmäuutiset postilaatikkoosi parin kuukauden välein.

The post Hyviksen marraskuun uutiskirjeessä loppuvuoden mielenkiintoisia tapahtumia first appeared on LAB WellTech.