Pohjois‑Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde toteutti loppuvuonna 2025 yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa kaksi valmennuskokonaisuutta, jotka oli muotoiltu ja suunniteltu Pohteen tarpeiden mukaisiksi. Kokonaisuuksien tavoitteena oli vahvistaa henkilöstön teknologia‑ ja innovaatio‑osaamista sekä tukea muutostyötä teknologian käyttöönottojen yhteydessä. Valmennukset toteuttivat LAB-ammattikorkeakoulun pedagogiikan ja työelämäkehittämisen asiantuntijat, Anna Lahti ja Jaana Valtonen.

Perusta jatkuvalle kehitykselle

Valmennukset loivat Pohteella yhteistä ymmärrystä teknologian roolista, vahvistivat muutosvalmiutta ja tukivat henkilöstön osaamisen kehittämistä hyvinvointialueen tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuudet toimivat myös pohjana jatkokehittämiselle ja osaamisen vahvistamiselle tulevaisuudessa. Myös Pohteen projektisuunnittelija Miika Sormunen näkee valmennuksilla merkittävää arvoa tulevaisuutta ajatellen:

”Ammattilaiset saivat eväitä innovaatio-osaamiseen sekä käytännön työkaluja kehittämiseen. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on entistä enemmän keinoja tukea muiden ammattilaisten teknologiaosaamista omassa yksikössään tai tiimissään.”

Pohteen henkilöstö koki valmennuksen vaikuttavana ja arvioivat kokonaisuuksien tuottaneen heille käytännönläheistä hyötyä. He kokivat, että koko valmennus vahvisti heidän muutosvalmiuttaan, lisäsi uskallusta hyödyntää uusia teknologioita ja tarjosi käytännön työkaluja teknologian käyttöönottojen tueksi arjen työssä. Kiitosta valmennuksessa erityisesti saivat osallistavat menetelmät, pienryhmätyöskentely ja asiantunteva valmennus.

”Yhteistyö oli sujuvaa. Pidimme Pohteella erityisesti siitä, että valmennukset räätälöitiin meidän tarpeisiimme sopiviksi. Kouluttajat olivat innostavia, ammattitaitoisia ja todellisia kehittämisen ammattilaisia,” kertoo Sormunen.

Teknologian hyödyntäminen osana arkea: kaksi valmennuskokonaisuutta

Ensimmäisessä valmennuskokonaisuudessa keskityttiin teknologiamyönteisyyden vahvistamiseen, teknologiaosaamisen kehittämiseen sekä muutoskyvykkyyden vahvistamiseen ikäihmisten toimialueella. Kolme erillistä valmennuspäivää tarjosi henkilöstölle keinoja ymmärtää teknologian roolia osana palvelu‑ ja asiakasprosesseja sekä oman työn kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Toinen valmennus oli yhden iltapäivän mittainen kokonaisuus, jonka painopiste oli teknologia‑ ja innovaatio‑osaamisen vahvistamisessa kuntoutuksen toimialueella. Kokonaisuudessa tarkasteltiin teknologisten ratkaisujen tavoitteita, tarpeita ja käyttöönottoa osana koko elinkaarta. Valmennuksessa hyödynnettiin lyhyitä teoreettisia alustuksia sekä käytännönläheisiä palvelu‑ ja asiakascaseja.

Molemmissa valmennuksissa korostui osallistava ote. Teknologian tarkastelu sidottiin osallistujien arkeen, palveluprosesseihin ja asiakastyöhön. Case-esimerkkien ja yhteisten keskusteluiden sekä ryhmätöiden kautta syvennettiin ymmärrystä siitä, miten teknologiaa pystytään hyödyntämään ja miten muutosta voidaan viedä yhdessä eteenpäin.

Valmennukset tukivat Pohteen tavoitteita teknologian ja innovaatioiden hyödyntämisessä sekä loivat vahvan pohjan henkilöstön osaamisen ja toimintatapojen jatkuvalle kehittämiselle myös tulevaisuudessa.

The post Teknologia- ja innovaatio-osaamista vahvistamassa Pohteella first appeared on LAB WellTech.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa on vuodesta 2022 toiminut virasto, jonka ydintoimintaa on tukea työikäisten osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta tukemalla ja rahoittamalla lyhytkestoisia työelämän tarpeeseen vastaavia koulutuksia. Jotpa edistää jatkuvan oppimisen vaikuttavia malleja ja hyödyntää tutkimustietoa sekä ennakointia suunnittelussa ja kehittämisessä.

Jotpa tarvitsi asiantuntija-apua Osaamistarvekompassi-verkkopalvelunsa käytettävyyden kehittämiseen. Toteutimme heidän kanssaan käyttäjäkokemustutkimuksen, jonka pohjalta muodostettiin kokonaisvaltainen kuva palvelun käytettävyydestä. Asiakasymmärryksen ja UX-havaintojen perusteella tuotimme heille konkreettisia ja käytännönläheisiä kehitysehdotuksia.

Osaamistarvekompassi palvelemaan työn ja osaamisen kohtaantoa

Osaamistarvekompassi on Jotpan EU:n RRF-rahoituksella (Recovery and Resilience Facility) kehittämä verkkopalvelu, jonka tarkoitus on toimia asiantuntijoiden apuna eräänlaisena osaamisen ennakoinnin ekosysteeminä, jotta työ ja osaaminen kohtaisi paremmin. Osaamistarvekompassissa asiakaslähtöisyys on ollut alusta alkaen kaiken kehittämisen keskiössä.

”Osaamistarvekompassi on työkalu ennakointitarpeisiin. Tavoitteena on tarjota suuri määrä tietoa, jota asiantuntijat voisivat oikeasti käyttää. Koska ennakointitietoa on paljon, eikä sitä ole aiemmin tarjottu kovinkaan kansanomaisessa muodossa, ei tämä ole ollut ihan yksinkertaista. Työn ja osaamisen kohtaantoon liittyy monenlaista erilaista tulkittavaa ja analysoitavaa tietoa. Siksi me halusimme rakentaa tämän palvelun asiantuntijoille eikä suoraan kansalaisille”, kertoo projektipäällikkö Satu Meriluoto.

Jo parissa vuodessa Jotpassa on ehditty kehittää asiakasymmärrystä Osaamistarvekompassin ensimmäisen version ja nykyhetken välisenä aikana. Palvelun keskeisiä kohderyhmiä ovat koulutuksen järjestäjät, alueelliset työvoima- ja elinkeinopalvelut, ennakointitoimijat ja valtionhallinto. Toisaalta myös kansallisten työllisyysmarkkinoiden uudistukset ovat muokanneet asiakasprofiilia uuteen suuntaan.

”Esimerkiksi kehittymässä olevat uudet työllisyyspalvelut tarvitsevat tätä dataa asiakkaitaan varten. Aikuisia ohjaavat tahot, opinto-ohjaajat, varsinkin oppilaitoksissa ja työllisyyspalveluissa ja uraohjaajat aikuisten kanssa”, Meriluoto sanoo.

Osaamistarvekompassi on verkkopalvelu osaamisen ja työn ennakointiin

Tarjooma ja siihen liittyvä asiantuntemus vakuuttivat

Asiakasymmärryksen kartoittamiseen ja Osaamistarvekompassin kehittämiseen haettiin kumppaniksi tahoa, jolla on vahvaa osaamista käytettävyyden tutkimisesta. Meriluodolla oli aiempaa kokemusta käytettävyystestauksesta ja hänellä oli siten jo ennakkoon jonkinlainen käsitys, millaisilta toimijoilta tarjouksia voi pyytää. Tarjouskilpailussa LAB WellTech vakuutti monipuolisella osaamisellaan käytettävyyden tutkimisesta ja testaamisesta, toki hinnallakin oli oma painoarvonsa.

”Tarjousta lukiessa vakuuttui, että LAB WellTech hoitaa homman varmasti hyvin ja tuo meille tarvitsemaamme tietoa ja konkretiaa palvelun kehittämiseen. Hintakin tietysti oli hyvin tasapainossa tarjooman kanssa”, kertoo Meriluoto.

Meriluoto kertoo olleensa tyytyväinen, että projektiin valikoitui lopulta taho, joka itsekin järjestää ja tarjoaa koulutusta. Koulutuksen järjestäjät ovat Jotpalle keskeinen kohderyhmä, joten oli hyvä, että koulutuksen järjestäjällä on syvällisempää ymmärrystä koulutusten suunnittelusta ja siitä, missä kohtaa ennakointitietoa tarvitaan ja voidaan hyödyntää.

Käyttäjädataa kehitysehdotusten tueksi

Kehitystyö käynnistettiin keräämällä tietoa sieltä, missä palvelulla on merkitystä: käyttäjärajapinnasta. Projektissa yhdistettiin UX-testausta, asiakashaastatteluita ja käytettävyysasiantuntijoiden havainnointia. Testeissä hyödynnettiin mm. katseenseurantalaseja, käyttäjien ajattelun ääneen puhumista ja näytön tallennusta. Aineisto analysoitiin tekoälypohjaisesti sekä asiantuntijoiden manuaalisella arvioinnilla.

”Palvelumuotoilun menetelmillä syvennettiin ymmärrystä eri kohderyhmien arjesta, tarpeista ja käyttökonteksteista; hahmotettiin käyttäjien tunteita, ajatuksia sekä kokemuksia palvelun käytöstä; tunnistettiin tyypillisiä käyttäjäprofiileja sekä heidän tavoitteitaan ja lopulta yhdistettiin asiakasymmärrys ja UX-havainnot konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi”, kertoo projektissa mukana ollut LAB WellTechin asiantuntija Anna Nummela.

Ammattitaitoinen, sujuva ja suositeltava kumppani

Jotpan asiantuntija Emma Niemen mukaan kokemus kehityskumppanuudesta kanssamme oli hyvä. Yhteistyö oli helppoa, heidät pidettiin hyvin ajan tasalla projektin kulusta, eikä oikeastaan missään vaiheessa usko horjunut siihen, etteikö toteuttaja olisi tarjoamiensa palveluiden tasalla. Projektirahoitus asetti kehitystyölle hyvin tiukat ajankäytölliset raamit, joka osaltaan lisäsi haastetta.

”Projekti vastasi erinomaisesti odotuksiamme ja yhteistyö oli helppoa. LAB WellTechin asiantuntijat olivat ammattimaisia, osaavia ja helposti lähestyttäviä. Erityiskiitos siitä, että tiukasta aikataulusta ja valtavasta datan määrästä huolimatta aikataulussa pysyttiin ja lopputulos oli hyvä. Meille saatiin tutkimusaineistosta puristettua konkreettiset ja hyvin toteuttamiskelpoiset parannusehdotukset, joita me sitten lähdettiin työstämään”, kertoo Niemi.

Hänen mielestään LAB WellTechin asiantuntemuksesta voi olla hyötyä käytettävyystestauksessa ja palveluiden tai tuotteiden kehittämisessä monipuolisesti eri aloilla.

”Voin suositella LAB WellTechia monenlaisiin kehitysprojekteihin, joissa tarvitaan kokemusta ja tietoa käyttäjärajapinnasta, sieltä saadun datan analysointia sekä palvelumuotoilua. Näkisin, että WellTechin osaamista voi hyödyntää laajasti erilaisten kehittämistoimien tukena”, Niemi päättää.

Jotpan asiantuntija Emma Niemi

Uudistettu palvelu on käytössä syksyllä

Osaamistarvekompassin käytettävyyttä on kesän aikana parannettu teknisesti sekä sisällöntuotannon keinoin. Nyt keskeisimmät uudistukset ovat valmiina ja varsinainen kehitysprojekti päätöksessään, vaikka sisältöjen selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen jatkuukin vielä syksyllä.

”Uudistunut Osaamistarvekompassi on nyt nähtävillä ja käytössä. Näkyvin muutos on palvelun etusivu, jonka logiikkaa, rakennetta ja sisältöjä on pyritty selkeyttämään. Pienillä muutoksilla tästä sitten kehitetään jatkuvasti eteenpäin käyttäjiltä saatavan palautteen perusteella”, sanoo Niemi.

LAB WellTech – asiakaslähtöistä käytettävyystutkimusta

Toteuttamissamme käytettävyystutkimuksissa huomioidaan aina asiakkaan yksilölliset tarpeet. Suunnittelemme ja toteutamme räätälöityjä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy vuosien kokemus, tuore tieto ja rohkeus uudistaa. Hyödynnämme moderneja teknologisia ratkaisuja sekä monialaista asiantuntijuutta UX/UI-suunnittelun tueksi, aina asiakkaan tarpeet edellä.

Lue Jotpan artikkeli Osaamistarvekompassin kehittämisprojektista:

Paransimme osaamistarvekompassin käytettävyyttä käyttäjätutkimuksen pohjalta (osaamistarvekompassi.fi)

The post Käyttäjäkokemustutkimuksesta konkreettisia kehitysehdotuksia – Asiantuntemuksemme apuna Osaamistarvekompassin kehittämisessä first appeared on LAB WellTech.

Mitä tapahtuu, kun teoria, käytäntö ja pedagogiikka tuodaan saumattomasti osaksi kehitysprosessia? Ihannetapauksessa syntyy oppimisympäristö, jossa oppimisesta tulee mielekästä, motivoivaa ja tehokasta. Tällöin emme vain muista oppimaamme, vaan tieto voidaan muuntaa konkreettiseksi osaamiseksi, syvälliseksi ymmärrykseksi ja sitä myötä arjen tekemisen tasolle ja osaksi toimintakulttuuria. Tämä on tavoitteena vieriohjauksessa. Mutta missä ihmeen vieriohjauksessa? 

Vieriohjauksessa tuetaan teorian sisäistämistä käytännön avuksi

Vieriohjauksella tarkoitetaan menetelmää, jossa kouluttaja jalkautuu aitoihin työelämän tilanteisiin tarkastelemaan prosesseja ja pyrkii tuomaan omilla huomioillaan kehitysehdotuksia ja jopa haastamaan vanhoja toimintamalleja. Teorian ja käytännön saaminen osaksi kehittämistyötä käy monessa tilanteessa helposti, mutta pedagogisen näkökulman tuominen mukaan käytännön tilanteisiin voi oikeasti edesauttaa uusien asioiden omaksumista muutoksissa. Vieriohjaus on käsitteenä vielä aika tuntematon, mutta LAB-ammattikorkeakoulussa työskentelevä sote-johtamisen ja -kehittämisen asiantuntija Jaana Valtonen on henkilö, joka sen tavoitteista ja hyödyistä osaa kertoa. 

“Olen juuri aloittamassa väitöskirjaa siitä, miten vieriohjauksella pystytään vaikuttamaan toimintakulttuurin muutokseen. Tapasin juuri sen tiimoilta paljon muutosjohtamista tutkineen professorin ja myös hänelle vieriohjaus oli terminä täysin vieras. Jo se kertoo, että ollaan hyvin tuoreen käsitteen äärellä. Mentorointi, mentori-aktori -suhde ja vertaisoppiminen ovat kuitenkin käsitteitä, jotka ovat tässä voimakkaasti läsnä”, kertoo Valtonen. 

Vieriohjaus on ollut syksystä 2024 lähtien positiivisesti tapetilla ja käytännön tulikokeessa. LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa osaamistaan Kymenlaakson Hyvinvointialueen hankkeeseen, jossa kehitetään Kymenlaakson ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin ja tukemisen kokonaisuutta. Käytännössä LABin kuuden pedagogisen asiantuntijan tiimi on pukenut työvaatteet ylleen ja jalkautuneet esimerkiksi osastoille tukemaan sairaanhoitajia, fysioterapeutteja tai toimintaterapeutteja työnsä arjessa. Ohjausta tarjotaan asiakasrajapinnassa toimivan henkilöstön lisäksi myös esihenkilöille, jolloin puhutaan jo hyvin kokonaisvaltaisesta strategisesta muutoksesta ja sen jalkauttamisesta. Osana arjen työtä löydetään konkreettisia keinoja, joilla asiakkaiden toimintakykyä tukevia toimia ja toimintakulttuuria saataisiin vahvistettua. 

“Uskoisin, että uudenlainen lähestymistapa kehittämiseen oli yksi asia, joka meidät erotti hyvin varteenotettavaksi kandidaatiksi auttamaan tässä projektissa. Hyvinvointialueella arvostettiin korkealle suunnitelmamme siitä, että korkeakoulu voi tuoda käytännön tasolle sitä teoriatietoa ja osaamista, joita seinien sisään kätkeytyy runsaasti. Eli pelkän teoriatiedon opettelemisen lisäksi olemme tuoneet myös osaamista teorian sisäistämiseen käytännössä”, Valtonen sanoo. 

Hyvinvointialueella kehittämisen keskiössä on ihminen ja hänen kokemuksensa

Vaikka hyvinvointialue hakee hankkeessa myös kustannussäästöjä, niin kaiken keskiössä on asiakas. Asioita lähestytään ensisijaisesti palvelun parantamisen näkökulmasta. Isoja muutoksia haetaan kehittämällä pieniä asioita, joihin halutaan parannusta selkeillä ja asiakaslähtöisillä toimintakulttuurin muutoksilla. Kehitystyön avulla nostetaan alueen asukkaiden, mutta myös henkilöstön hyvinvointia ja se taas vaikuttaa monitasoisesti alueen veto- ja pitovoimatekijöihin. 

“Tavoitteena on, että kyvykkyys toimintakyvyn arviontiin paranee ja pystytään paremmin ennakoimaan tilanteita. Ikääntyneet asiakkaat kotiutuvat näin nykyistä toimintakykyisempinä, heidän kotiutumisensa tapahtuu turvallisesti ja tuetaan siinä, etteivät he ole karrikoidusti samalla pyöröoven liikkeellä palaamassa taas palvelun tarvitsijaksi. Kaikki perustuu moniammatilliseen arviointiin ja yhteistyöhön, jolloin ikääntyneet saavat tarvitsemaansa yhdenmukaista palvelua riippumatta seinistä, joiden sisällä he kulloinkin asioivat”, painottaa Valtonen. 

Painopisteet, joihin vieriohjauksella haetaan kehitystä, eivät ole LABin asiantuntijoiden keksimiä, vaan yhteistä ymmärrystä on kartutettu osallistamalla henkilöstöä varsin aktiivisesti. Palveluihin ja hyvinvointialueeseen perehtymisen jälkeen pidettiin useammasta osasta koostunut työpajojen sarja, johon osallistui henkilöstöä ja esihenkilöstöä kaikista kehittämisen kohteena olevista palveluista. Työpajojen perusteella luotiin kuvaus uudistettavasta asiakaspolusta ja kehittämiskohteista, jotta polusta saataisiin toivotun sujuva. Näistä koostettiin laaja dokumentti, jossa kaikki kehityskohteet on kuvattu ja palasteltu eri palveluihin. 

“Yhteinen ymmärrys on luotu heti yhteistyön alussa ja se onkin vieriohjauksen tärkein perusta. Esimerkiksi moniammatillinen työote tunnistettiin puuttuvaksi monesta kohtaa, niin siihen puututaan vieriohjauksessa tukemalla sekä käytännön asiakastyötä että johtamista. Palveluiden välinen yhteistyö on todella tärkeää myös siitä näkökulmasta, että asiakas on aina yhteinen, vaikka hän kulkeekin palvelusta toiseen”, Valtonen tähdentää. 

Kokonaisuuden huomioiminen on hyvinvointialueella isossa roolissa

Kymenlaakson hyvinvointialueen projektikoordinaattori Laura Ihatsun mielestä on tärkeää, että kehityshankkeen suunnitelmat on tehty nimenomaan kokonaisuus huomioiden. Hyvinvointialueella on aiemminkin tehty paljon hyvää kehitystyötä, mutta se on tapahtunut pääosin yksikkökohtaisesti. Syksyllä 2024 alkaneessa kehityshankkeessa on mukana useita yksiköitä. Ja kun kaiken keskiössä on asiakaspolun kehittäminen, niin se pakottaa tekemään nimenomaan yhteistä kokonaisuutta. 

”Ollaan organisaationa luotu ymmärrys siitä, että jos me muutetaan asiaa A, niin myös asiat B ja C muuttuvat, tai niitä pitää ainakin tarkastella. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksikkökohtaisessa kehittämisessä on se haaste, että jos yksiköt eivät keskustele samoilla nimillä, samoilla termeillä, eivätkä täysin ymmärrä toisen yksikön tai ammattiryhmän tekemää työtä, niin silloin ei osata myöskään huomioida oman toiminnan vaikutuksia jonkun toisen yksikön toimintaan”, sanoo Ihatsu. 

Suunnitelmallisuus ja käytännönläheinen vieriohjaus ovat vieneet kehitystyötä toivotusti eteenpäin ja sen avulla on saatu nostettua pintaan kehityskohtia, joihin ei ehkä muuten olisi osattu pureutua. Hyvinvointialueella ollaankin tyytyväisiä yhteistyöhön ja LABiin kehityskumppanina. 

”Vaikka me tietysti tilaajana halutaan kaikki valmiiksi mahdollisimman nopeasti, niin joissain tilanteissa hitaasti ja harkitusti on kuitenkin nopein tie tavoitteeseen. Olemme saaneet LABilta tärkeää tukea hidastamiseen. Toisaalta kun tehdään yhdessä, saa siinä myös tarvittavaa rohkeutta lähteä suuriin muutoksiin ja isompiin käännöksiin”, Ihatsu kertoo. 

Muutoksen pelko kuuluu prosessiin ja se vahvistaa onnistumisia

Muutoksen vauhti yhteiskunnassa tuntuu jatkuvasti vain kasvavan, joten tarvitaan myös uusia, entistä tehokkaampia keinoja viedä kehitystä eteenpäin, ja toisaalta myös haastaa vanhoja käytäntöjä. Valtosen mukaan LABin rooli projektissa on ollut kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä ja kysyä myös ikäviä kysymyksiä. 

 ”Kyllähän muutokseen sisältyy aina pelkoa ja jännitettä. Se on ihan inhimillistä, että ärsyttää, kun totuttuja tapoja ja toimintamalleja kyseenalaistetaan. Se on ollut myös osana vieriohjausta, sillä yksi meidän tärkeä roolimme on olla kysymässä niitä ärsyttäviä kysymyksiä ja haastaa rakentavasti. Toisaalta rooliimme kuuluu myös yhteisen ymmärryksen sekä luottamuksen kasvattaminen. Muutosprosessiin kuuluu aina tietynlaista muutosvastarintaa, mutta lopulta sekin vain vahvistaa onnistumisia.” 

Oikeastaan vasta vuoden 2025 lopussa, ja sen jälkeen, saamme tarkemman kuvan siitä, miten vieriohjaus toimii soteorganisaation toiminnan kehittämisessä käytännössä. Yhteistyön alkutahdit ovat kuitenkin olleet lupaavia ja tästä kerrytetään onnistumisten lisäksi varmasti hyviä uusia ajatuksia myös itse vieriohjauksen kehittämiseen.  

The post Vieriohjauksessa ohjataan, haastetaan ja jalkautetaan käytäntöön  first appeared on LAB WellTech.

Kansikuva: Laura Ratilainen

Lappeenrannan kaupunki on aloittanut esteettömän leikkipaikan suunnittelun Arboretumin puistokokonaisuudessa sijaitsevan Lasten liikennekaupungin yhteyteen. LAB-ammattikorkeakoulu on mukana leikkialueen esteettömyysselvityksessä ja asukkaiden osallistamisessa suunnitteluun.

Kaupungin ensimmäinen esteetön leikkipaikka

Kyseessä on Lappeenrannan ensimmäinen leikkipaikka, josta tulee erikoistason esteettömyysvaatimusten mukainen. Lappeenrannan kaupungin puutarhuri Laura Ratilainen kertoo, että valtakunnallisesti löytyy jonkin verran leikkipaikkoja, joissa esteettömyys on otettu huomioon näin laajasti.

”Kyllähän tarve tulee jo siitä, että kaupungin tehtävä on suunnitella, rakentaa ja ylläpitää alueita niin, että ne soveltuvat kaikille. Esteetöntä leikkipaikkaa on myös toivottu runsaasti”, Ratilainen sanoo.

Esteetön leikkipaikka liittyy keväällä valmistuvaan Lappeenrannan leikkipaikka -ohjelmaan, joka on lähes kahdeksaakymmentä leikkipaikkaa koskeva kehittämis- ja kunnossapitosuunnitelma. Ohjelma on laadittu kymmenen vuoden ajalle ja siinä leikkipaikkaverkoston kehittämiseen on asetettu kahdeksan tavoitetta. Yksi näistä tavoitteista on nimenomaan esteettömän leikkipaikan toteuttaminen.

”Päämääränä meillä on kehittää leikkipaikkaverkostoa toivottuun suuntaan siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia asukkaita, matkailijoita ja ketä tahansa, jotka leikkipaikkoja haluavat käyttää”, Ratilainen toteaa.

Lapsiystävällinen Lappeenranta

Lapsiystävällisyys on kiinteä osa Lappeenrannan strategiaa ja ”Kestävän menestystarinan” visiota, jossa kaupungin tavoitteena on tarjota perheille kaikki sujuvan arjen elementit. Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö alkoi jo vuonna 2015.

”Leikkipaikkojen kehitystyössä pyritään nimenomaan ottamaan leikkipaikan käyttäjien toiveet huomioon ja osallistamaan heitä jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Lapset ovat sellaista asukasryhmää, joiden mielipide saattaa jäädä kuulematta, vaikka asia suoranaisesti juuri heitä koskisikin. Lasten osallistaminen tulee myös toteuttaa lapsen ikätason mukaisesti. Leikkipaikkaohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin lapsivaikutusten arviointi, jonka myötä leikkipaikkojen käyttäjiä, lapsia ja aikuisia, haastateltiin leikkipaikoilla”, kertoo Ratilainen.

Vuonna 2024 Lappeenranta sai Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Unicefin malli auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa.

Kuva: Generaxion / Lappeenrannan kaupunki

Yhteinen linja LABin kanssa löytyi nopeasti

Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehityksen toimialaan kuuluva kadut ja ympäristö -vastuualue omaa jonkin verran aiempaa kokemusta yhteistyöstä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Ratilaisen mukaan tiedossa olikin ennakkoon, että LABin hyvinvointiyksiköllä on asiantuntemusta esteettömyyteen liittyen, ja että esteettömyysselvitys- ja suunnitteluosaamista olisi mahdollista hyödyntää palveluna.

”Oltiin LABiin yhteydessä ja kerroimme tarpeesta. Hyvin nopeasti löysimme yhteisen linjan siitä, mitä ollaan tekemässä, millaisilla tavoitteilla ja millaisia kartoituksia sekä suunnitelmia tarvitsemme. Esteettömyysasiantuntija Sanna Leppänen tuli LABilta avuksemme. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hänen panokseensa ja siihen, miten projekti on lähtenyt käyntiin”.

Tällä hetkellä projekti on suunnitteluvaiheessa. LAB tuo asiantuntemusta myös esteettömyysselvityksen ja asukasosallistamisen toteuttamiseen. Mahdollista on myös, että yhteistyötä saataisiin jatkettua projektin koko kaarelle, hankinta- ja toteutusvaiheeseen asti.

”Sannalla on paljon osaamista, hyviä valmiita kontakteja osallistamiseen ja hyvää myös näkemystä siitä, keitä kaikkia tulisi nyt suunnitteluvaiheessa kontaktoida. Mukana on varhaiskasvatusta, kouluja, yhdistyksiä ja järjestöjä. LABin esteettömyysasiantuntemuksen hyödyntäminen on mahdollista myös esteettömän leikkipaikan toteutusvaiheessa, jotta esteettömyys saadaan huomioitua rakentamisessa suunnitelman mukaisesti. Rakentamisen aikana saattaa tulla esiin jotain yllättävää ja suunnitelmista poikkeavaa, johon tarvitaan ratkaisu pikaisesti työmaalla”, Ratilainen pohtii.

Rakennetuilla viheralueilla paljon yhteistyön mahdollisuuksia

Lappeenrannan kaupungilla kadut ja ympäristö -vastuualueen viherympäristön toimintayksikkö vastaa rakennettujen viheralueiden suunnittelusta, strategiatason kehittämishankkeista, laajempien linjauksien suunnittelusta, urakoiden valmistelusta ja rakentamisen valvomisesta. Ratilaisen lisäksi ympäristösuunnittelijasta, vihervalvojasta sekä arboristista koostuvalla tiimillä on vastuullaan 260 hehtaaria rakennettua viheraluetta, joten potentiaalisia rajapintoja yhteistyölle LABin kanssa löytyy varmasti jatkossakin.

”Esimerkiksi juuri esteettömyys on otettava kaupunkiympäristön suunnittelussa huomioon, ja tarvetta esteettömyysasiantuntijan avulle on tulevaisuudessakin. Lisäksi LABin opiskelijoita on mukana erilaisissa kaupunkiympäristön projekteissamme ja ajatuksissa on toteuttaa opiskelijayhteistyötä myös jatkossa. Saamme opiskelijoilta apua asukkaiden mielipiteiden keräämiseen ja asukaskuulemiseen tarjoten samalla opiskelijoille työelämäkokemuksia erilaisten projektien parissa”, sanoo Ratilainen.

Ratilaisella itsellään on LAB-ammattikorkeakouluun mielenkiintoinen yhteys. Hän on nimittäin valmistunut vuonna 2008 miljöösuunnitteluinsinööriksi LABiin sulautuneesta Lahden Ammattikorkeakoulusta ja toimii nyt siis korkeakoulun toisen kampuskaupungin, kotikaupunkinsa Lappeenrannan palkkalistoilla.

The post Lappeenrantaan suunnitteilla esteetön leikkipaikka – LAB mukana esteettömyysselvityksessä ja asukaskuulemisessa first appeared on LAB WellTech.

Palveluiden ja tuotteiden käytettävyys on jatkuvasti merkittävämpi erottautumistekijä myös hyvinvointi- ja terveysteknologian kilpaillussa markkinassa. Tamro Oyj sai tuotekehityksensä tueksi tärkeää dataa käyttäjärajapinnasta järjestämämme käytettävyystestauksen avulla.

Tamro Oyj on vuosikymmenien kokemuksella operoiva terveys- ja hyvinvointialaa yhdistävä palvelutuottaja, joka tarjoaa peruskivensä lääkejakelun lisäksi monipuolisia palveluita terveys- ja hyvinvointialan toimijoille. Tamron Smila-hoivapalvelu yhdistää itsenäisesti kotona tai hoivakodissa asuvat asiakkaat hoivayksikköön. Smila-hoivapalvelun oleellinen hyöty on, että se varmistaa turvallisen, ajantasaisen ja vaikuttavan lääkehoidon sekä mahdollistaa itsenäisen arjen kotona. Smila-palvelun keskeinen osa on lääkkeen koneellinen annostelija, jonka uutta versiota Tamro oli tuomassa markkinoille.

Käyttäjiltä saatava tieto on merkittävässä roolissa tuotteen ja palvelun kehityksessä

Tamro halusi riippumatonta tietoa laitteen käytettävyydestä sen käyttäjiltä, eli hoitajilta. Järjestämässämme käytettävyystestauksessa hoitoalan ammattilaiset pääsivät käyttämään laitetta simuloidussa tilanteessa. Käyttäjien kokemukset koottiin yhteen ja hoitajilta saadut havainnot käytiin analyyttisesti läpi yhdessä asiakkaan kanssa.
”Teimme testauksen tuloksena ihan mielettömän hyviä havaintoja. Juuri sellaisia asioita, joita ei monesti omaan tekemiseen keskittyessä tule edes ajatelleeksi. Monet näistä asioista on lopulta varsin selkeitä, mutta niille ei välttämättä kehittäjän näkökulmassa osata laittaa tarpeeksi painoa. Sen takia kokemukset käyttäjiltä ovatkin meille niin tärkeitä”, kertoo Tamron myyntipäällikkö Tea Mills.

Kaikki testaukseen liittyvät järjestelyt hoidettiin Tamron toivomusten mukaisesti. Asiakkaan vastuulle jäi ainoastaan laitteiden toimittaminen ja läsnäolo testaustilanteessa.
”Yhteistyö on ollut erinomaisen hyvää ja sujuvaa. Toki kaikessa saattaa aina tulla viiveitä tai väärinkäsityksiä, mutta ne eivät välttämättä ole kummastakaan osapuolesta riippuvia. Saatavan hyödyn lisäksi meillä oli kivaa ja yhteistyö on saumatonta, vähän kuin kaverin kanssa olisi tehnyt”, jatkaa Mills.

Yhteisestä hankkeesta pitkäaikaiseen kumppanuuteen

Tamro ja LAB WellTech löysivät toisensa vuonna 2021 KOHOTE-hankkeessa, jossa etsittiin keinoja hyödyntää teknologiaa ja digitalisaatiota uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi kotihoitopalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden osalta. Hankkeen aikana Tamrolle esiteltiin myös LAB WellTechin muuta osaamista ja palveluita. Yhteistyömuotoja onkin sittemmin löytynyt käytettävyystestauksen lisäksi esimerkiksi Hyvinvointiteknologiamessujen kumppanuuden muodossa.
”Olimme mukana jo vuoden 2023 tapahtumassa ja koimme sen meille erittäin hyväksi ja hyödylliseksi tapahtumaksi. Vuonna 2024 halusimme olla jotenkin isommin mukana ja näin solmimme yhteistyön, joka teki meistä Hyvinvointiteknologiamessujen pääyhteistyökumppanin. Olemme keskustelleet myös tuotteidemme vaikuttavuuden mittaamisesta jatkossa”, päättää Mills.

The post Käytettävyystestaus tarjosi Tamrolle tärkeää tietoa suoraan käyttäjiltä first appeared on LAB WellTech.

Yrityksen tavoitteli testauksen kautta tietoa sovelluksen käyttökokemuksista palvelukonseptin kehittämiseksi. Tavoitteena oli selvittää auttaako Fiilisluotsi- sovellus asiakkaita tunteiden tunnistamisessa, lisääkö sovellus asiakkaan hallinnan kokemusta omista asioista, edistääkö sovellus ammattilaisen ymmärrystä asiakkaan kokemuksista sekä kohdentaako sovellus ammattilaisen keskusteluteemoja/työtä paremmin asiakkaiden kanssa.

Lisäksi haluttiin koota Eksoten ammattilaisten testauksen aikana saamia kokemuksia sovelluksen taustajärjestelmän kehittämiseksi.

Testaukseen osallistuneet ammattilaiset tarjosivat sovelluksen testausta asiakkailleen, joiden kokivat soveltuvan testaukseen ja hyötyvän sovelluksesta. Ammattilaiset antoivat palautetta sovelluksesta sekä keräsivät kokemuksia asiakkailtaan suullisesti testauksen päätyttyä.

LAB WellTech koordinoi ammattilaisilla tehdyn testijakson, valmennuksen sekä työpajat toteutuksineen ja vastasi palautekyselyiden keruusta.

The post FIILISLUOTSIN KEHITYS, SPES-PALVELUT, MARIA RUUSKANEN first appeared on LAB WellTech.

Sensori tai konenäköteknologialla voitaisiin saavuttaa parempia tuloksia. Päijät-Sote määritteli tavoitteeksi myös, että kaatumisesta lähtee aina ajantasainen hälytys Gillie -tekoälylle.

LAB WellTech toimi sensorilaitteiston vertailussa ja arvioinnissa. Toimenpiteisiin valikoitui kolme toimittajaa, joista voitiin testata kahta erilaista teknologista ratkaisua. Testaus suoritettiin Lab ammattikorkeakoulun testikodissa, simulaatioympäristössä.

Opiskelijoiden ja kotihoidon ammattilaisten selvitettyä erilaisia kaatumistilanteita testattiin laitteiston toimintaa ja suoriutumista 17 erilaisessa tilanteessa. Samalla suoritettiin LWT asiantuntija-arviointi. Päijät-Sote sai projektista selkeän raportin, sekä käyttöönoton suosituksen pilottia varten.

The post KAATUMISSENSORIEN TESTAUS: PÄIJÄT-SOTE, EVELIINA KELAHAARA first appeared on LAB WellTech.