Verkostot yhdistävät osaamisen, kokemukset ja näkökulmat yli rajojen. Ne luovat tilan, jossa epävarmuus muuttuu yhteiseksi oppimiseksi. Etienne Wengerin (1998) tutkimus asiantuntijayhteisöistä osoittaa, että juuri yhteisöt ja käytännön vuorovaikutus synnyttävät merkitystä ja tukevat ammatillista identiteettiä. Tämä pätee erityisesti muutoksessa – silloin verkostot kannattelevat.

Verkostot eivät kuitenkaan synny itsestään. Ne vaativat aikaa, luottamusta ja aktiivista rakentamista. Siksi muutostilanteissa on tärkeää pysähtyä tunnistamaan olemassa olevat suhteet ja rakentamaan uusia. Verkostot eivät ole vain tiedon jakamisen välineitä – ne ovat myös identiteetin ja kuulumisen paikkoja. Kun asiantuntija kokee kuuluvansa verkostoon, hän ei ole yksin muutoksessa, vaan osa yhteistä tehtävää.

Mikään organisaatiomalli ei kanna, jos ihmiset eivät kanna toisiaan. Verkostot ovat muutoksen liima

Miksi muutosvalmennus käynnistettiin?

Hämeen ELY-keskus käynnisti muutosvalmennuksen osana valmistautumista valtion aluehallinnon uudistukseen (Hämeen ELY-keskus 2025). Uudistus siirtää henkilöstön uusiin virastoihin ja muuttaa työyhteisöjen rakenteita. Tämä merkittävä muutos hajauttaa nykyiset tiimit ja tuo mukanaan uusia kollegoita, esihenkilöitä ja toimintatapoja. Muutoksen tueksi toteutettiin valmennus, jonka tavoitteena oli tukea henkilöstöä siirtymässä, vahvistaa verkosto- ja vuorovaikutusosaamista sekä auttaa osallistujia sanoittamaan omaa asiantuntijuuttaan uudessa ympäristössä.

Lue lisää blogikirjoituksesta: https://blogit.lab.fi/labfocus/verkostot-muutoksen-nakymaton-voima/ 

The post Blogi: Verkostot – muutoksen näkymätön voima first appeared on LAB WellTech.

Tekoja ja älyä – terveempi huominen -tapahtumassa nämä kaksi kuumaa perunaa tarjoillaan samalla lautasella.

Tekoäly mietityttää, puhuttaa ja ennen kaikkea se on tullut jäädäkseen. Kehitys on jatkuvaa ja vauhti on hurjaa. Meidän inhimillisten olentojen rooli tässä kaikessa on keksiä kohteita, joihin tekoälyä voisimme soveltaa.
Minkälaisia mahdollisuuksia tekoäly voi tarjota, kun ajattelemme sitä hyvinvoinnin ja sen kehittämisen kontekstissa? Tekoäly on jo vahvasti mukana tehostamassa esimerkiksi sote-alaa, mihin sen suhteen ollaan menossa?
Isoja kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia Tekoa ja älyä -tapahtumassa.

1.-3. huhtikuuta Lahden kampukselta käsin nimittäin tärähtää aiheesta täysi laidallinen huikean asiantuntijakattauksen voimin tarjoiltuna.
Tiistain ja keskiviikon verkkoluentojen lukujärjestykset on täytetty toinen toistaan mielenkiintoisemmilla ja ajankohtaisemmilla puheenvuoroilla, joissa kerrotaan, nostetaan, visioidaan ja sopivassa määrin myös haastetaan ajatuksia tekoälyn hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden tukemissa.
Torstain livepäivänä Lahden kampuksella taas on huikea mahdollisuus verkostoitumiseen ja uusiin teknologioihin tutustumiseen. Lahden kampuksen tilassa D246 (ns. LAB WellTech -tila) esitellään sportti-, liikunta- ja hyvinvointi-innovaatioita mielenkiintoisten puheenvuorojen saattelemana.

Voit olla hyvinvointialan yrittäjä, työntekijä, hyvinvointi- ja terveysalojen tuomista mahdollisuuksista tai aiheesta yleisemmin kiinnostunut. Joka tapauksessa olet lämpimästi tervetullut luennoille ja tapahtumaan, sellaisena kuin olet

Laita päivämäärät ylös kalenteriin ja ilmoittaudu linkin takaan luennoille. Saat sähköpostiisi Teams-linkin, jonka kautta pääset osallistumaan.
Tapahtuma on osallistujille täysin maksuton.

https://link.webropolsurveys.com/S/B613663918701D3D 

The post Tekoja ja älyä – terveempi huominen -tapahtuma first appeared on LAB WellTech.

Maailmanlaajuisesti on herätty huoleen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiudesta nopeaan muutokseen. (Rousku 2024; Gassen 2022, 58–59; Kaihlanen ym. 2023, 713.) Digitalisaation myötä sotetoimijoiden on kaikissa toiminnoissaan kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota digitaaliseen turvallisuuteen. Digiturvallisuus läpi leikkaa koko organisaation tiedonhallinnan prosessin, ja tietojohtamisen vaikutuksista organisaatioiden kilpailukykyyn puhutaan myös yhä enemmän (Saranto & Kuusisto-Niemi 2018, 222, 235).

Sote-alalla teknologioiden ja digitaalisten toimintamallien käyttöönottoprosessit ovat hitaampia kuin muilla toimialoilla, ja pk-yrityksissä merkittävästi hitaampia kuin suurissa yrityksissä (Saranto & Kuusisto-Niemi 2018, 234; Valtioneuvosto 2022, 44). Yksityisten sosiaalihuoltopalveluita tarjoavien palveluntuottajien oli määrä liittyä Kanta-palvelujen käyttäjäksi vuoden 2024 syyskuun alkuun mennessä, mutta määräaikaa jouduttiin siirtämään kahdella vuodella eteenpäin keskeneräisten tietojärjestelmähankintojen ja käyttöönottojen vuoksi (Kanta-palvelut & Kansaneläkelaitos 2024). Kanta-palvelujen tietoturvaa onkin useasti kyseenalaistettu, ja uhkana voidaan nähdä sosiaali- ja terveydenhuollon tahojen eritasoinen sitoutuminen digiturvallisuuteen (Mäki 2022, 50). Sote-alalla toimivien pienten yritysten voi olla haasteellista vastata tietojärjestelmävaatimuksiin kustannusten sekä aika- ja henkilöstöresurssien vuoksi (Lähteenmäki ym. 2020).

Lue koko artikkeli osoitteessa: https://blogit.lab.fi/labfocus/sote-palveluntuottajien-tiedonhallintaprosesseissa-kiinnitettava-enemman-huomiota-digiturvallisuuteen/

The post Blogi: Sote-palveluntuottajien tiedonhallintaprosesseissa kiinnitettävä enemmän huomiota digiturvallisuuteen first appeared on LAB WellTech.

Yrityksen tavoitteli testauksen kautta tietoa sovelluksen käyttökokemuksista palvelukonseptin kehittämiseksi. Tavoitteena oli selvittää auttaako Fiilisluotsi- sovellus asiakkaita tunteiden tunnistamisessa, lisääkö sovellus asiakkaan hallinnan kokemusta omista asioista, edistääkö sovellus ammattilaisen ymmärrystä asiakkaan kokemuksista sekä kohdentaako sovellus ammattilaisen keskusteluteemoja/työtä paremmin asiakkaiden kanssa.

Lisäksi haluttiin koota Eksoten ammattilaisten testauksen aikana saamia kokemuksia sovelluksen taustajärjestelmän kehittämiseksi.

Testaukseen osallistuneet ammattilaiset tarjosivat sovelluksen testausta asiakkailleen, joiden kokivat soveltuvan testaukseen ja hyötyvän sovelluksesta. Ammattilaiset antoivat palautetta sovelluksesta sekä keräsivät kokemuksia asiakkailtaan suullisesti testauksen päätyttyä.

LAB WellTech koordinoi ammattilaisilla tehdyn testijakson, valmennuksen sekä työpajat toteutuksineen ja vastasi palautekyselyiden keruusta.

The post FIILISLUOTSIN KEHITYS, SPES-PALVELUT, MARIA RUUSKANEN first appeared on LAB WellTech.

Sensori tai konenäköteknologialla voitaisiin saavuttaa parempia tuloksia. Päijät-Sote määritteli tavoitteeksi myös, että kaatumisesta lähtee aina ajantasainen hälytys Gillie -tekoälylle.

LAB WellTech toimi sensorilaitteiston vertailussa ja arvioinnissa. Toimenpiteisiin valikoitui kolme toimittajaa, joista voitiin testata kahta erilaista teknologista ratkaisua. Testaus suoritettiin Lab ammattikorkeakoulun testikodissa, simulaatioympäristössä.

Opiskelijoiden ja kotihoidon ammattilaisten selvitettyä erilaisia kaatumistilanteita testattiin laitteiston toimintaa ja suoriutumista 17 erilaisessa tilanteessa. Samalla suoritettiin LWT asiantuntija-arviointi. Päijät-Sote sai projektista selkeän raportin, sekä käyttöönoton suosituksen pilottia varten.

The post KAATUMISSENSORIEN TESTAUS: PÄIJÄT-SOTE, EVELIINA KELAHAARA first appeared on LAB WellTech.

The post LAB WellTech tapahtumaviikon tunnelmia first appeared on LAB WellTech.

Hyvinvointiratkaisun matka ideasta markkinoille on pitkä

Koska hyvinvointiteknologia voi olla periaatteessa mikä tahansa fyysistä ja henkistä hyvinvointiamme tai jaksamistamme edesauttavia ratkaisuja, voi myös sen kehittämiseen osallistuvien asiantuntijoiden kirjo olla hyvin laaja. Jos pohditaan vaikka jotain hyvinvointiamme mittaavaa ja siitä tietoa antavaa sovellusta tai laitetta, liittyy sen matkalle ideasta innovaatioksi, ja vielä eteenpäin markkinoilla menestyväksi käyttäjäystävälliseksi tuotteeksi lukuisia työvaiheita ja huomioon otettavia seikkoja. Sama koskee toki kaikkia muitakin ratkaisuja. Jos halutaan paloitella ajatusta vieläkin pienemmäksi henkilötasolle, niin matkan varrelle tarvitaan hyvin paljon erilaista osaamista.

Käyttäjäkokemuksen merkitys on jatkuvasti kasvussa

Kun tarvitaan monenlaista osaamista, tarkoittaa se kolikon toiselta puolelta sitä, että hyvinvointiteknologian kehittäminen tarjoaa myös mahdollisuuden hyvin monenlaisille yrityksille ja asiantuntijoille. Kun tarjonta kasvaa ja lukuisia samankaltaisia ratkaisuja on saatavilla, keskittyy ero hyvän ja sitäkin paremman ratkaisun välillä siihen, miten käyttäjät sen kokevat. Voisikin veikata, että käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen merkityksen kasvaessa hyvinvointiteknologiaa kehittävät tulevaisuudessa entistä monialaisemmat tiimit ja organisaatiot, jotka pitävät sisällään hyvin monipuolista substanssiosaamista. Ei siis kannata kääntää selkäänsä hyvinvointiteknologian kehitykselle, vaikka sana ’teknologia’ ohjaisikin ajattelua johonkin suuntaan. Kuten sanottua, polku on pitkä ja välillä myös töyssyinen. Pomppuja ja kompastuskiviä voi kivasti tasoittaa yhteistyöllä ja hyödyntämällä eri alojen asiantuntijuutta.

LAB WellTech tarjoaa monialaista palvelua hyvinvointiteknologian kehityksen kaarelle

Tässä tullaankin itseasiassa siihen, missä LAB WellTechin todelliset vahvuudet ovat: saumattomassa monialaisuudessa. Korkeakoulu kätkee sisäänsä monen alan asiantuntemusta. LAB-ammattikorkeakoulun vahvuudet rastittavatkin monta ruutua hyvinvointiteknologian kehittämisen kaarelta. Mitäpä jos palvelun tai yksittäisen asiantuntemuksen sijaan puhuttaisiinkin enemmän yhden luukun kumppanuudesta, joka tarjoaisi tukeaan teknologian, muotoilun, kaupallistamisen sekä hyvinvoinnin ja sote-alan ymmärryksen muodossa. Samasta luukusta löytyy myös tietämystä erilaisten rahoitusten ja hankkeiden hakemiseen.

Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? No, jokainen innovaatio, yritys ja tarve ovat tietysti omanlaisiaan ja tarvitsevat yksilöllistä palvelua. Hyvä ensimmäinen askel onkin ottaa meihin matalalla kynnyksellä yhteyttä ja avata keskustelua. Katsotaan yhdessä, mitä osaamista teillä löytyy omasta takaa ja missä kaikessa voisimme olla avuksi. Kerromme mielellämme lisää siitä, mitä LAB WellTechilla on menestyksenne tueksi tarjota.

Ota yhteyttä:

Katariina Velling
katariina.velling@lab.fi 
0504002545

The post Hyvinvointiteknologian kehittämiseen tarvitaan monenlaista osaamista first appeared on LAB WellTech.

Tervetuloa Lahden Seurahuoneelle torstaina 7.3. nauttimaan kanssamme aamukahveja. LAB & Kumppanit -tapahtumassa keskustelemme hyvinvointiteknologian nykypäivästä ja siitä, mihin sen kehitys on lähitulevaisuudessa menossa.

Mukana hyvinvointiteknologian trendeistä ja mahdollisuuksista keskustelemassa Senior Sales Manager Tea Mills Tamro Oy:sta, Senior Account Manager Johanna Nousiainen Elisa Oyj:sta sekä johtava asiantuntija Markus Ahola LABin muotoiluinstituutista. Tapahtuman ja paneelikeskustelun juontaa Jukka Karjalainen Osgenic Oy:sta.

Ilmoittaudu linkistä mukaan ja tule verkostoitumaan ja keskustelemaan hyvinvointiteknologiasta, teknologian kehityksestä ja sen tuomista mahdollisuuksista ehkä juuri sinun yrityksellesi. Tapahtuma on maksuton. Tarjoamme aamukahvit sekä pienen aamupalan.

Ilmoittaudu mukaan

Ohjelma:

8:30 – 9:00 Aamiainen, vapaamuotoista keskustelua
9:00 – 9:10 Tilaisuuden avaus: Jukka Karjalainen ja Sami Makkula (LAB WellTech)
9:10 – 9:20 Case: Tamro, Tea Mills
9:20 – 9:30 Elisa & hyvinvointi, Johanna Nousiainen
9:30 – 10:15 Paneelikeskustelu: Missä hyvinvointiteknologia on nyt ja mihin ollaan menossa? (Tea Mills, Johanna Nousiainen, Markus Ahola)
10:15 – 10:30 Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen
–11:00 Vapaamuotoista keskustelua

The post LAB & Kumppanit -tapahtuma Lahden Seurahuoneella first appeared on LAB WellTech.

Hyvinvointiteknologiat ovat muuttaneet tapaamme ylläpitää hyvinvointiamme ja terveyttämme. Ne tarjoavat innovatiivisia ratkaisuja moniin hyvinvoinnin ja terveyden tarpeisiin ja antavat yksilöille mahdollisuuden seurata ja hallita omaa hyvinvointiaan entistä paremmin. Uusien hyvinvointiteknologioiden kehittäminen on kuitenkin monimutkaista ja vaativaa. Asiakaskokemuksen ja vaikuttavuuden huomioiminen ovat avainasemassa olevat tekijät menestyksekkään teknologian luomisessa, testaamisessa ja käyttöönottamisessa. (Löytänä & Kortesuo 2014)

Asiakaskokemus (customer experience, CX) kattaa kaikki asiakkaan kohtaamat vuorovaikutukset yrityksen tai teknologian kanssa. Se ei ole pelkästään teknisen suorituskyvyn mittaamista vaan myös tunne, joka asiakkaalle jää teknologian käytöstä (Gert 2018). Asiakaskokemus on tärkeää kaikissa liiketoiminnan osa-alueissa, mutta erityisesti hyvinvointiteknologioiden kohdalla sen merkitys korostuu. Hyvinvointiteknologioita käyttävät ihmiset ovat yleensä herkkiä terveyteen ja hyvinvointiin liittyville asioille. He etsivät ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden ongelmiin ja pyrkivät parantamaan elämänlaatuaan. Jos teknologian käyttö on hankalaa tai epämiellyttävää se saattaa johtaa asiakkaiden luottamuksen menettämiseen teknologiaa kohtaan. Siksi hyvä asiakaskokemus on välttämätöntä, jotta käyttäjät pysyvät sitoutuneina ja jatkavat teknologian käyttöä pitkällä aikavälillä.

Asiakaskokemus vaikuttaakin suoraan teknologian hyväksyttävyyteen ja leviämiseen. Hyvinvointiteknologioiden on oltava helppokäyttöisiä ja intuitiivisia, jotta ne houkuttelevat laajaa käyttäjäkuntaa. Jos teknologiaa on vaikea ymmärtää tai käyttää se voi jäädä vähemmälle huomiolle, vaikka sillä olisi potentiaalia tuoda merkittäviä hyötyjä terveydelle ja hyvinvoinnille. Hyvä asiakaskokemus edistää teknologian nopeampaa leviämistä ja laajempaa hyödyntämistä sekä hyväksyttävyyttä. Asiakaskokemuksen merkitys vaikuttaakin suoraan käyttäjien sitoutumiseen ja jatkuvuuteen teknologian käytössä. Hyvin suunniteltu käyttöliittymä, selkeät ohjeet ja mahdollisuus saada apua tarvittaessa tekevät käytöstä miellyttävää ja motivoivaa. Kun asiakkaat kokevat teknologian tuottavan heille arvoa ja helpottavan elämää, he todennäköisemmin jatkavat sen käyttöä. (Ahvenainen ym. 2017) Tämä on tärkeää hyvinvointiteknologioiden kohdalla, jotka usein vaativat säännöllistä seurantaa ja käyttöä hyvinvoinnin- ja terveyshyötyjen saavuttamiseksi.

Positiivinen asiakaskokemus edistää myös teknologian kehittäjien ja käyttäjien välistä vuorovaikutusta. Käyttäjien antama palaute ja kokemusten jakaminen auttaa teknologian kehittäjiä parantamaan ja optimoimaan tuotteitaan. Tämä takaa, että teknologia vastaa paremmin käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin, mikä puolestaan lisää hyväksyttävyyttä ja tehokkuutta. Hyvä asiakaskokemus vaikuttaa myös teknologian maineeseen ja brändiin. Käyttäjät jakavat usein kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa ja keskustelevat teknologiasta muiden kanssa. Positiivinen asiakaskokemus voi johtaa suulliseen markkinointiin ja auttaa teknologiaa saavuttamaan laajemman käyttäjäkunnan. (Gert 2018; LAB WellTech 2023)

Lue lisää aiheesta LAB Focuksesta Jonna Sirviön artikkelista: Asiakaskokemuksen ja vaikuttavuuden merkitys hyvinvointiteknologioiden kehittämisessä

The post Blogi: Asiakaskokemuksen ja vaikuttavuuden merkitys hyvinvointiteknologioiden kehittämisessä first appeared on LAB WellTech.

Podcastit pääset kuulemaan alla olevista linkeistä

Hyvinvointiteknologian kehittämisen sudenkuoppia 1

Hyvinvointiteknologian kehittämisen sudenkuoppia 2

The post PODCAST: HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KEHITTÄMISEN SUDENKUOPPIA 1 & 2 first appeared on LAB WellTech.