Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti ja nopeammin kuin ihmisten toimintatavat. Ihmisten kehittyminen puolestaan etenee lineaarisesti, ja uuttakin teknologiaa saatetaan käyttää vanhanaikaisesti. Teknologian ja etenkin tekoälyn nopeaa kehittymistä hyödynnetään myös yhä helpommin rikollisiin tarkoituksiin etsimällä esimerkiksi järjestelmien haavoittuvuuksia.
Maailmanlaajuisesti on herätty huoleen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten valmiudesta nopeaan muutokseen. (Rousku 2024; Gassen 2022, 58–59; Kaihlanen ym. 2023, 713.) Digitalisaation myötä sotetoimijoiden on kaikissa toiminnoissaan kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota digitaaliseen turvallisuuteen. Digiturvallisuus läpi leikkaa koko organisaation tiedonhallinnan prosessin, ja tietojohtamisen vaikutuksista organisaatioiden kilpailukykyyn puhutaan myös yhä enemmän (Saranto & Kuusisto-Niemi 2018, 222, 235).
Sote-alalla teknologioiden ja digitaalisten toimintamallien käyttöönottoprosessit ovat hitaampia kuin muilla toimialoilla, ja pk-yrityksissä merkittävästi hitaampia kuin suurissa yrityksissä (Saranto & Kuusisto-Niemi 2018, 234; Valtioneuvosto 2022, 44). Yksityisten sosiaalihuoltopalveluita tarjoavien palveluntuottajien oli määrä liittyä Kanta-palvelujen käyttäjäksi vuoden 2024 syyskuun alkuun mennessä, mutta määräaikaa jouduttiin siirtämään kahdella vuodella eteenpäin keskeneräisten tietojärjestelmähankintojen ja käyttöönottojen vuoksi (Kanta-palvelut & Kansaneläkelaitos 2024). Kanta-palvelujen tietoturvaa onkin useasti kyseenalaistettu, ja uhkana voidaan nähdä sosiaali- ja terveydenhuollon tahojen eritasoinen sitoutuminen digiturvallisuuteen (Mäki 2022, 50). Sote-alalla toimivien pienten yritysten voi olla haasteellista vastata tietojärjestelmävaatimuksiin kustannusten sekä aika- ja henkilöstöresurssien vuoksi (Lähteenmäki ym. 2020).
Lue koko artikkeli osoitteessa: https://blogit.lab.fi/labfocus/sote-palveluntuottajien-tiedonhallintaprosesseissa-kiinnitettava-enemman-huomiota-digiturvallisuuteen/
