Lappeenrantaan suunnitteilla esteetön leikkipaikka – LAB mukana esteettömyysselvityksessä ja asukaskuulemisessa
Kansikuva: Laura Ratilainen
Lappeenrannan kaupunki on aloittanut esteettömän leikkipaikan suunnittelun Arboretumin puistokokonaisuudessa sijaitsevan Lasten liikennekaupungin yhteyteen. LAB-ammattikorkeakoulu on mukana leikkialueen esteettömyysselvityksessä ja asukkaiden osallistamisessa suunnitteluun.
Kaupungin ensimmäinen esteetön leikkipaikka
Kyseessä on Lappeenrannan ensimmäinen leikkipaikka, josta tulee erikoistason esteettömyysvaatimusten mukainen. Lappeenrannan kaupungin puutarhuri Laura Ratilainen kertoo, että valtakunnallisesti löytyy jonkin verran leikkipaikkoja, joissa esteettömyys on otettu huomioon näin laajasti.
”Kyllähän tarve tulee jo siitä, että kaupungin tehtävä on suunnitella, rakentaa ja ylläpitää alueita niin, että ne soveltuvat kaikille. Esteetöntä leikkipaikkaa on myös toivottu runsaasti”, Ratilainen sanoo.
Esteetön leikkipaikka liittyy keväällä valmistuvaan Lappeenrannan leikkipaikka -ohjelmaan, joka on lähes kahdeksaakymmentä leikkipaikkaa koskeva kehittämis- ja kunnossapitosuunnitelma. Ohjelma on laadittu kymmenen vuoden ajalle ja siinä leikkipaikkaverkoston kehittämiseen on asetettu kahdeksan tavoitetta. Yksi näistä tavoitteista on nimenomaan esteettömän leikkipaikan toteuttaminen.
”Päämääränä meillä on kehittää leikkipaikkaverkostoa toivottuun suuntaan siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin kaikkia asukkaita, matkailijoita ja ketä tahansa, jotka leikkipaikkoja haluavat käyttää”, Ratilainen toteaa.
Lapsiystävällinen Lappeenranta
Lapsiystävällisyys on kiinteä osa Lappeenrannan strategiaa ja ”Kestävän menestystarinan” visiota, jossa kaupungin tavoitteena on tarjota perheille kaikki sujuvan arjen elementit. Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö alkoi jo vuonna 2015.
”Leikkipaikkojen kehitystyössä pyritään nimenomaan ottamaan leikkipaikan käyttäjien toiveet huomioon ja osallistamaan heitä jo suunnitteluvaiheesta lähtien. Lapset ovat sellaista asukasryhmää, joiden mielipide saattaa jäädä kuulematta, vaikka asia suoranaisesti juuri heitä koskisikin. Lasten osallistaminen tulee myös toteuttaa lapsen ikätason mukaisesti. Leikkipaikkaohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin lapsivaikutusten arviointi, jonka myötä leikkipaikkojen käyttäjiä, lapsia ja aikuisia, haastateltiin leikkipaikoilla”, kertoo Ratilainen.
Vuonna 2024 Lappeenranta sai Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Unicefin malli auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa.
Kuva: Generaxion / Lappeenrannan kaupunki
Yhteinen linja LABin kanssa löytyi nopeasti
Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehityksen toimialaan kuuluva kadut ja ympäristö -vastuualue omaa jonkin verran aiempaa kokemusta yhteistyöstä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Ratilaisen mukaan tiedossa olikin ennakkoon, että LABin hyvinvointiyksiköllä on asiantuntemusta esteettömyyteen liittyen, ja että esteettömyysselvitys- ja suunnitteluosaamista olisi mahdollista hyödyntää palveluna.
”Oltiin LABiin yhteydessä ja kerroimme tarpeesta. Hyvin nopeasti löysimme yhteisen linjan siitä, mitä ollaan tekemässä, millaisilla tavoitteilla ja millaisia kartoituksia sekä suunnitelmia tarvitsemme. Esteettömyysasiantuntija Sanna Leppänen tuli LABilta avuksemme. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hänen panokseensa ja siihen, miten projekti on lähtenyt käyntiin”.
Tällä hetkellä projekti on suunnitteluvaiheessa. LAB tuo asiantuntemusta myös esteettömyysselvityksen ja asukasosallistamisen toteuttamiseen. Mahdollista on myös, että yhteistyötä saataisiin jatkettua projektin koko kaarelle, hankinta- ja toteutusvaiheeseen asti.
”Sannalla on paljon osaamista, hyviä valmiita kontakteja osallistamiseen ja hyvää myös näkemystä siitä, keitä kaikkia tulisi nyt suunnitteluvaiheessa kontaktoida. Mukana on varhaiskasvatusta, kouluja, yhdistyksiä ja järjestöjä. LABin esteettömyysasiantuntemuksen hyödyntäminen on mahdollista myös esteettömän leikkipaikan toteutusvaiheessa, jotta esteettömyys saadaan huomioitua rakentamisessa suunnitelman mukaisesti. Rakentamisen aikana saattaa tulla esiin jotain yllättävää ja suunnitelmista poikkeavaa, johon tarvitaan ratkaisu pikaisesti työmaalla”, Ratilainen pohtii.
Rakennetuilla viheralueilla paljon yhteistyön mahdollisuuksia
Lappeenrannan kaupungilla kadut ja ympäristö -vastuualueen viherympäristön toimintayksikkö vastaa rakennettujen viheralueiden suunnittelusta, strategiatason kehittämishankkeista, laajempien linjauksien suunnittelusta, urakoiden valmistelusta ja rakentamisen valvomisesta. Ratilaisen lisäksi ympäristösuunnittelijasta, vihervalvojasta sekä arboristista koostuvalla tiimillä on vastuullaan 260 hehtaaria rakennettua viheraluetta, joten potentiaalisia rajapintoja yhteistyölle LABin kanssa löytyy varmasti jatkossakin.
”Esimerkiksi juuri esteettömyys on otettava kaupunkiympäristön suunnittelussa huomioon, ja tarvetta esteettömyysasiantuntijan avulle on tulevaisuudessakin. Lisäksi LABin opiskelijoita on mukana erilaisissa kaupunkiympäristön projekteissamme ja ajatuksissa on toteuttaa opiskelijayhteistyötä myös jatkossa. Saamme opiskelijoilta apua asukkaiden mielipiteiden keräämiseen ja asukaskuulemiseen tarjoten samalla opiskelijoille työelämäkokemuksia erilaisten projektien parissa”, sanoo Ratilainen.
Ratilaisella itsellään on LAB-ammattikorkeakouluun mielenkiintoinen yhteys. Hän on nimittäin valmistunut vuonna 2008 miljöösuunnitteluinsinööriksi LABiin sulautuneesta Lahden Ammattikorkeakoulusta ja toimii nyt siis korkeakoulun toisen kampuskaupungin, kotikaupunkinsa Lappeenrannan palkkalistoilla.
